Hooson

Garah duruud:
- Uvgun
- Tsonhigor tsaraitai ohin
- Daashinztai ohin
- Alag nuden ohin
- Har ustei nohoi
- Shar ustei nohoi

Negen uvgun uuriin geriinhee gadaah tsetserlegt dunsen tamhi oroon tataj suulaa. Gadaa namriin seruu orj modnii navchis zahaasaa sharlaj ehelsen bailaa. Uvgunii suuj baigaa sandliin oiroltsooh elsen deer 2 jaahan ohin hool hiij toglono. Ohiduud mash ih uvs nogoo zulgaasan baih buguud  els ruu us asgaj norgon uvs nogoogoo holij hool hiij bui dur esgene, Usee ardaa booson tsonhigor shar tsaraitai bor ustei bor nudtei tsenher ungiin jeans tsagaan ungiin daavuun tsamts umssun 7 orchim nastai bolovuu neg ohin ni nuguuhuusuu yamar hool hiij bgaag ni asuuna. Nuguu ohin ni bor aris jijighen onigor nud yagaan usnii daruulga har ustei baih buguud daruulgataigaa adilhan ungiin daashinztai bailaa. "Bi tsuivan hiij baina" gej ugee mash udaan tod hellee. Ter 2-iin huvtsas elsend udaan toglosonoos bolson yumuu noiton els naaldsan bailaa. Uvgun 2 ohinii toglohiig harj suulaa. Uvgun uuriiguu hezee ingej togloj suulaa gej bodood ul yalig ineevhiilev. Medeej huuhed baihdaa l biz. Tsetserlegiig toirson zam deer 2 nohoi zeregtsen guine. Negen shar ustei nuguu ni har ustei baih ajee. Shar ustei ni har usteinhee usiig ni tseverlej bui met doloono. Daraa ni 2 nohoi bie bieniigee zuulun hazaj toglono. Uvuugiin setgeld neg l amirlanguu taivan medremj turj bailaa.
- Chi uuruu yamar hool baigaa yum gej nuguu yagaan daashinztai ohin helne.
- Aan bi yu mmmmm tsuivan
- Chi yagaad namaig duuraigaad bgan gej yagaan daashinztai ohin durguilehsen yanztai helne
- Aan gehees uur ug tsonhigor ohind oldsongui
- Chinii hool chin miniih shig goy bolohgui yumii chin
Nuguu tsonhigor ohin bas l yu ch helsengui. Uvgun ter 2iig holoos ajiglana suulaa. Yagaan daashinztai ohin ni nuguuh ruugee uruulaa jimbiilgen dahin dahin hyalamhiin harna.
- Minii hool chiniihees goy boltson yumii chin gej nuguu tsonhigor ohinii shariig ni maltana.
- Ugui miniih goy bolson za yu gej tsonhigor ohin arga yadsan met helev.
- Miniih goy bolson miniih goy bolson miniih goy bolson miniih goy bolson miniih goy bolson miniih goy bolson miniih goy bolson miniih goy bolson gej yagaan daashinztai ohin chihee taglana changaar dahin dahin helne. Neg hesegjingee tegj helsnii etsest yadarsan bololtoi duugui bolov. Oiroltsooh zam deer nuguu 2 nohoi hugjilteigeer huutsuldun toglono. 2 ohin heseg duugui bolov. Nuguu yagaan daashinztai ohin tsonhigor ohin ruu mash zalijin ineemseglej haraad:
- Hoyulaa saindahuu gej helev
- Tegie geed 2 ohin erhii huruugaa niiluulev. Dahiad nuguu shoroo navchnii nuhashaa hoyulaa hutgaj ehlev. Yagaan daashinztai ohin tsonhigor ohin ruu muur met hyalamhiin haraad:
- Minii hool boltson gej helev
- Tiimuu miniih ch gesen boltson gej tsonhigor ohin davtan helev.
- Chi minii hooliig amsahgui yumuu gej yagaan daashinztai ohin heleed uuduus ni tsoo shirtej harav.
- Yu bi yaj idehiin
- Amandaa hiij l idehgui yu
- Bi yaj shoroo idehiin gej tsonhigor ohin heltel yagaan daashinztai ohinii harts mash uurtai shiruun bolov.
- Bi chamaig eejdee minii hooliig shoroo gesen gej helne dee gehed tsonhigor ohin sanaa zovson baidaltai duugaa huraav.
- Hervee chi idehgui bol bi chamtai muudna shuu gej yagaan daashinztai ohin helne. Tsonhigor ohin aajmaar nuguu hool geed bgaa els ruu duhuj ochood nuguuh ruugee ergen harav.
- Hervee naadhaa idvel bi chamd goy chocolate ugnu shuu gehed nuguuh ni elsnees garaar hutgan avch am ruugaa oirtuulav.
- Huue bolioroi gej uvgun tesgelgui heltel yagaan daashinztai ohin chas chas huhrun ger luugee guichiv. Tsonhigor ohin uvgun ruu gaihsan yanztai harav. Nuguu 2 nohoi elsen deer ireed hevteed uguv. Ih yadarsan bas daarsan shinjtei bie bieniigee nalan hevtene.
- Nomiko gertee orooroi gej tsonhigor ohiniii eej ni bolotoi mahlagduu shar tsaraitai nudnii shiltei 35 orchim nasnii emegtei duudav. Ohin ger luugee guin orov. Uvgun ch bas gertee orohoor shiidjee.

Margaash

Uvgun udur bolgon gardag shigee ene udur ch mun adil nuguu sandal deeree suuv. Nuguu elsen deer tsonhigor ohin us ni mun l boolttoi nuguu jeans deeguur ni har tsahilgaantai tsamts umssun bailaa. Elsen deer gantsaaraa togloh ajeee. Zamiin oiroltsooh hognii punkert nuguu 2 nohoi yas goridson met hognuudiig iish tiish segschin haina. Ohin elseer baishin hiin gantsaaraa toglono. Tud udalgui uchigdriin yagaan daashinztai ohin ene udaad ulaan hamban materialtai daashinz yagaan tsetsegtei har sandaal usee yagaan tsetsegtei booltoor goyson bailaa. Tsonhigor ohin deer duhuj ochood:
- Chi yu hiij baigaan gej ugee zuun udaan tod helev. Tsonhigor ohin yu ch duugarsangui.
- Chi yu hiijagan ain gej dahin asuuv mun yu ch duugarsangui. Daashinztai ohin arga yadsan bololtoi daashinzniihaa karmaanaas neg chiher gargaj ireed;
- Nadad zunduu goy chiher baigaa shd gehed huurhii tsonhigor ohinii harts gart ni bui chiher luu tusav. Daashinzit ohin chihree tsonhigor luu sarvaihad garaa aajmaar chigluulen oirtuultal daashinztai ohin chihertei garaa tataj avaad:
- Bi chamd chiher ugvul chi nadaa yu uguhiin
- Chi yu avmaar bgan
- Chamd yu bgan gej asuuhad tsonhigor ohin yu gehee medehgui duugui bolov.
- Bi terniig avmaar baina gej daashinztai ohin baruun gariin doloovor huruugaa jijighen elsen baishin ruu zaav. Tsonhigor ohin uuriin hiisen baishingaa ugmuurgui baivch chiher idmeer sanagdaj:
- Za za teg teg gej heltel nuguu daashinztai ohin elseer hiisen baishind aajmaar duhuj ochood deer ni usreed garchiv. Tsonhigor ohin yu ch hiij chadahgui duugui haran zogsono. Daashinztai ohin dahin dahin usren baishing evdlev. Odoo bol zuer l neg els. Tsonhigor ohiniii durgui ni hurch:
- Odoo nadaa chihree ug gev. Daashinztai ohin horsoltoigoor ineemseglej chihree tsaasnaas ni gargaad nuguu els ruu shidchiv. Tsonhigor ohin nudeee mash tom bolgov. Daashinztai ohin:
- Chi chin shoroo idej chaddag yum chin shorootoi chiher idej chadna shdee geed tas tas huhrun ger luugee guiv. Tsonhigor ohinii nudend byatshan suvdan nulims bunjignunu. Nuguu 2 nohoi hognuud dundaasaa yas olson bololtoi neg zuil amandaa zuutsan nuguu elsen deer irj hevtev. Yasiig eeljlen hemlen ideh aj
- Nomikoo gertee orooroi.................................................

Nuguudur

Uvgun mun l nuguu tsetserlegiin sandal deer suuna. hajuu dah elsen deer nuguu daashinztai ohin ene udaad nuguu yagaan daashinzaa umsjee. Tuunii hajuud mash urt burjgar ustei negen zus uzeegui ohin hamt toglono. Ter utgun burjgar ustei ohin tom alag nud tegshhen jijighen tsagaan shud bumbagar 2 hatsar tsagaan triko yagaan ungun deer tsagaan bumbugtei daashinz umssun ni uneheer huurhun haragdaj bailaa. Daashinztai ohind alag nuden ohin ih taalagdaj baigaa bololtoi ih nairsag handana.Daashinztai ohin:
- Chi chiher ideh uu nadaa zunduu goy chiher baigaa shd
- Bi chiher ideh durgui hemeen alag nuden ohin mash namuuhan hooloigoor helev.
- Yagaad
- Bi joohon huuhed bish gej helehed daashinztai ohin duugui bolov. Tud udalgui ter 2 deer tsonhigor ohin hurch irev. Daashinztai ohin tsonhigor ohin ruu mash muuhai harj:
- Bid 2 chamtai toglohgui gej hoshuugaa jimbiilgev. Alag nuden ohin daashinztai ohin ruu gaihan harav. Tsonhigor ohin elsiig ungurch gulsuur deer gantsaar gulgan toglono. Alag nuden ohin:
- Chi yaad terend muuhai handaad bgan gej asuuhad daashinztai ohin hoshuugaa jimbiilgen:
- Ter huurhun bish gej helev. Alag nuden ohin gaihsan yanztai harj bsnaa bolij gulsuur deer guin ochiv. Daashinztai ohin nudee bultiilgen hoinoos ni harav. Alag nuden ohin tsonhigor ohin 2 naizalj ehelsen bololtoi gulsuuraar hamtdaa hugjildun gulsana. Daashinztai ohin hiij bui zuil ruugee neg harj ter 2 luu neg harj baiv. Tegsnee gartaa mash ih hemjeenii els atgaj buurunhiiluud ter 2 deer ayarhan ochiv. Tsonhigor ohin:
- Chi bid 2toi tsug toglohgui yumuu gehed daashinztai ohinii uur ni mash ih hursen bololtoi nuguu buurunhiilsen elsee shidtel tsonhigoriig bish alag nudeng onochiv. Alag nudengiin tseverhen daaashinzan deer tomoos tom bor tolbo togtsoniig haraad baidag changaaraa hashgirav. Tsonhigor ohin daashinztai ohin 2 aisan gaihsan ni zeregtsej hoyulaa alag nuden ruu tsoo shirtev. Alag nuden hashgirsaar bailaa. Tegtel ortsnii uudnees Alag nudengiin eej bololtoi tsenher torgomsog geriin halad umssun uzesgelentei huuhen garch iren 3 ohin deer hurch irev.
- Yasan minii ohin
- Ene nad ruu shoroo tatssan gej hashgiran helev. Tsenher halaadtai ohin daashinztai ohin ruu zevuutsenguu haraad garaas ni hutluud:
- Aliv eejtei chin yavj uulzay geed alag nuden ter 2iig daguulan orts ruu orov. Tsonhigor gantsaaraa uldev.
- Nomikoo gertee orooroi
Uvgun ene udaad heseg aznashiiheer shiidjee. Dotroo olon yumnii talaar bodno. Huuhded hurtel tomchuudiin niigmiin huuli uilchildeg met sanagdaj bailaa. Oiroltsooh mashin zamd ni zam zasah uil ajillagaa ehelsen bololtoi changa changa chimee mun zamiin hariin uner unertene.

Nuguudriin margaash

Uvgun tsetserlegiin sandal deer suuj baina. Hajuu dah elsen deer alag nuden tsonhigor hoyr elsen deer toglono. 1 davhriin tsonhoor yagaan daashinztai ohin ter 2iig ataarhan harna. Uvgun ohidiig haran uhuurdun ineemsegleed delguurees talh avahaar delguuriin zug zuglev. Talhaa avchaad ger luugee yavj baital nudniih ni hajuugaar negen tanil zuil unguruv. Ergen hartal nuguu har ustei nohoi zam ruu neg zuil ruu shirten uvduglun suuj baiv. Shar ustei nohoin yasan yum bol gej bodood har ustei nohoi yu ruu tegtlee shirteed bgaag ni harahaar duhun ochiv. Uvgun har ustei nohoinii harsan zuiliig ni haraad ee buu uzegd gej amandaa uulgalav. Shar ustei nohoin deeguur zam induudegch mashin dairsan bololtoi zamtaigaa havtgailagdsan bailaa. Har ustei nohoi shar ustei ruugee amilaad bosood irehiig ni huleej bui met goridongui hartsaar harna. Uvgun taygaa gazar deer hurdan hurdan togshino gertee orj ireed aarts uugiulan amandaa maani unshiv. Tsonhigor ohinii nudend uusch bsan shig suvdan nulims uvgunii hatsar dagan guiv. Um maani bad me hum