Hooson

           Bi shireen deer suuj bna. Gal togoonii uruunii hana budeg tsenher ungutei bh ajee. Minii umnu tavisan budaatai aygand chanasan luuvangaar duurgesen bailaa. Minii uuduus minii aav ch baij boloh hun yamar neg zuil ruu tsoo shirtsen mayagtai uuriinhuu aygan dah chanasan luuvang halbagadan idej baina. Ter luuvang zajilsaar bas neg zuiliig shirtseer. Ter negen zuil ni bi bailaa. Nadad ter luuvang ideh husel turuhgui bna. Ter hun luuvangaa halbagadan idseer bailaa. Harin bid 2 oos holgui minii eej ch baij magadgui emegtei hun hana ruu shirtengee luuvang mash hurdan hirchij baina. Bi heseghen hormiin dotor jijigreh luuvanguudiig harsaar bailaa. Gal togoonii uruund luuvang zajlah, hirchih chimeenees uur yu ch sonsogdohgui baina.Chimee dahin dahin sonsogdsoor.........................
            Genet gal togoonii uruunuus zarsssssss hiih chimeeneer bi noirnoosoo serev. Yamar sonin zuud ve gej dotroo bodlogoshrov. Gehdee ter zuud neg l sonin. Bi eej aavaasaa hezee ch tiim sonin huiten medremj avch baigaagui. Zuuden deh eej aav 2 mine hun geheesee iluutei mahan biye yamar neg ul medegdeh zuild  udirduultsan ch yum shig. Getel gal togoonoos dahiad zars geh chimee sonsogdov. Ingehed tsag hed bolj bgaan bol gej bodood hartal shuniin 4 tsag ungurch baiv. Gal togoond dahin zars geh chimee sonsogdov. Iim shunu hen yu hiigeed bgaa yum bol.
..............................Zars zars zars zars zars zars zars zars zars zars.......................................................... Ene chimee mash tanil sonsogdoj bna. Hutgatai holbootoi chimee baina. Gehdee yamar negen zuil hirchij bgaa chimee bish baina. Gal togoonoos zars hiih chimee dahin dahin garsaar bna. Ene chimee nadad mash muuhai sanajdaj baina. Dotor zarshiilgeed baina. Bi ornoosoo aajim undiiv. Haalganiihaa bulangaar aajim shagaiv. Manai nogoon ungiin coridoriin hana haragdaj baina.
....................................Zars zars zars zars zars zars zars zars.................................................................... Bi urt koridort garch irev.
............................... Zars zars zars zars zars zars zars zars zars zars.......................................................... Bi koridoroor aajim alhaj baina. Chimee ulam changarsaar baina.
.............ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS................... Bi gal togoonii uruu ruu tolgoigoo tsuhuilgav.
..............................ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS..................................... Haranhuid neg hunii durs suutegnen haragdana. Ter hun tsaashaa haran yamar negen zuiliig hicheenguilen hiij baina. HUTGA IRLEH CHIMEE. Genet chimee garahaa bolichiv. Bi gal togoonii uruu luu harsaar baina.
- Minii huu untahgui yagaav geh aaviin hooloi gal togoonii uruunuus garav.
- Ta yu hiigeed bgan gej bi zuruulen asuuv. Haranhui gal togoon doh hunii durs aajmaar ergej namaig harav. Ter hunii tsarai sain haragdahgui bgaa ch aaviigaa gej bi tanij baina. Gehdee tsaana ni uur neg hunii durs baih shig. Aav gal togoonii shalan deer zavilan suuchihsan gartaa mash tom zaazuur baritsan baina. Mash sonin haragdaj baina. Aav shalnaas boson nad ruu aajmaar duhuj baina.
-BI CHAMAIG ALAH GEJ BSIIN gej changa orilood nad ruu zaazuuraa shidev. Namaig bultahad zaazuur toliig onoloo. Toli tal tal tiishee butran unahtai zeregtsen aav nad deer guij ireed namaig deerees daran unav. Minii hooloig bagalzuurdaj baina. Aaviin nudnii sudas ni nuden deer buduurch bailaa. Shudee mash huchtei zuutsan baiv. Minii nuur ulaa chinerch aaviin bahim changa gariig huzuundee mederch suuhdaa aaviin shidsen hutga shalan deer oirhon baigaag anzaarlaa. Agaar garah ch ugui oroh ch ugui bagalzuurduulj baihhdaa bi hutgiig shuurch avch aaviin nuruu luu zoov. Nudniih ni buduun sudas nimgerch zuusan shudee aajmaar sullan buleen shinehen tsogtsos nad deer unav. Haluun shingen zuil minii bieiig norgoj baigaag mederch baina. Haraal idsen ertunts hahahahahahaha....................................................................................................... ene haraal idsen oilgomgui ertunts hahahaahah ...................................................................................... haraal idsen urt koridor hahahahah....................................................................................................... huiten gerel hahahahahahaah ............................................................................................................. hundlun zam, mashin, hoyr tanihgui hun, usand hiisen luuvan, tsenher hana, chimee bas aav namaig alah gej oroldson harin bi aaviigaa alchihlaaa. whahahahahahah ........................................................................... minii ineed mash ih hurch bna. Ineej baihdaa bas minii nulims ursaj baina. Nadad yu bolood baigaa yum be. Hen negen nadad tailbarlaad uguuch gej aman dotroo ayarhan shivegnej baina. Heseg hugatsaanii daraa bi arai eruuleer setgej baih shig baiv. Yamar ch l baisan aav namaig alah gej oroldson gevch bi turuuleed alchlaa ene l tuiliin unen. Bi tsostsosiig uuruusuu holduulan undiij bosov. Ingehed eej haana bgaa yum bol? (urgeljlel bii)

Say NTV-eer Ezen bogdiin er 2 zagal kinonii nairuulagch hiiseh yariltsalagiig sonsloo. 9Uuchlaarai neriig ni sain sanahgui baigaad) 2005 ond anh Singapored surch baihdaa ug nairuulagchiin Ingen nulims kinonii DVD-iig ni hudaldan avch uzej bsnaa todhon sanaj baina. Uchir ni tuhain uedee Amerikiin kino academy-iin shagnal garduulah yoslol boloh aldart Oscariin shagnald barimtat kinonii turluur ner devshij baisan uran buteel shuu dee. Anh Ingen nulims kinog uzej suuhad 16tai jaahan huuhed baisan bolood ch ter yumuu ih l uitgartai sanagdaj bilee. Gehdee odoo bodood baihad Mongol yos zanshiliig yamar ch chimeggui jinhene bodit baidlaar ni uzuulsen tuhain kinonii mash tom amjilt baisan gej boddog. Bi ug kinonii nairuulagchiig huvidaa hundeldeg l dee. Say yariltslagagiig ni sonsohod ugnii songolt uuriiguu ilerhiileh baidal umssun huvtsas biye avch yavaa baidal ni jinhene seheetniig sanagduulam bailaa. Seheeten geheeree l Mongolchuud maani neg l ih goyj goodson gangan gyal tsal bayan humuusuudiig oilgodog. Minii huvid ene uzel bodoltoi urgelj zurchilddug. Seheeten hun minii bodloor uuriin biye avch yavaa baidal hiij bgaa zuil bolon uuriiguu ilerhiilj bgaa helleg umssun zuusseneeree busaddaa ulger duurial uzuulj busdad shuud bus baidlaar eyreg nuluulul hurgedeg hun gej uzdeg. Gehdee Ingen nulims kinog aldartai bolohod nairuulagchiig seheeten baidal nuluuluugui harin Mongol yos zanshil nuluulsun gej uzdeg. Harin ug sanaag olj avch heregjuulsneeree yaltchgui nairuulagchiig unelehees uur yah bilee. Yamar ch l baisan suuld gargasan Ezen bogdiin er 2 zagal kinog ni zaaval uznee

Ta enehuu postiig unshij baihdaa ene ayiig taviad unshval minii medreh gej bui zuiliig iluu medreh bolno.

Uvliin gun huh tengert od ch ugui uul ch gui tselmeg tengeriig negen byatshan huu shirtengee deeshee haran hevtene. Tenger luu gunzgii harah tusam tuun ruu chuluutei huvun niseh tsagaan tagtaa met sanagdah ajee. Enehuu gun gunzgii hyazgaargui uudam tengereer nisch gazar deer orshih buhii l zuils door jijgeren uldehiig harah ni byatshan huugiin hamgiin tom muruudliin neg. Getel tengert sureg shuvuud ganganan niseh ni haragdana. Byatshan huu tusuululduu hediin ter erh chuluut shuvuudiin hajuud zeregtsen nisch yavaagaar tusuulj bailaa. Edgeer shuvuud ene gun huh tengeriin amtat tsengeg agaaraar amisgalj baigaa baihdaa gej byatshan huu dotroo ataarhana. Nuruugaar ni huit orgihod byatshan huugiin tagtaa adil tusuulul ni zamharch tsasan deer udaan hevtsenee anzaarch undiin bosov. Ergen toirond ni munhiin nogoon unguu hadgaldag gatsuuruud hureelne. Za za hariy doo gej amandaa ayarhan buvtnaad tsasan deer char char chimee gargan alhaj ehlev. Muu egch mine nadaa sanaa zovj baigaa baihdaa gej dotroo hungun guniglana. Eej aav mine baisan bol gej bodogdohod hungun gunig ni aajmaar hunderne. Tsasan deerh char char chimeenees uur yamar ch chimee oi modond garahgui bailaa. Getel genet oi moddiin haa negteegees negen gaihamshigtai hugjmiin ayalguu egshiglev. Tsasan deerh char char chimee alga bolov. Huu zog tusav. Ugeer ilerhiilemgui uzesgelent ayalguu ene oi moddin haa negteegees sonsogdoj bailaa. Ymar ch hugjim iim gaihaltai hugjim iim divaajingiin ayalguu gargaj chadahgui biz. Terhuu burhnii gemeer ayalguu sonsood uuriin erhgui tolgoigoo iish tiish ni erguullee. Ene oin haa negtee burhan gazriin orond buuj humuun turulhtund  uuriin gaihamshigt hugjmuur uyanguulj bui met. Huu ayalguu garch baigaa heseg ruu aajmaar alhaj ehlev. Tsas erdiinhuus mash udaan haylah ajee. Gadaa huiten baisan ch terhuu ayalguug sonsoh ni huugiin setgeliig dulaatsuulah met. Huugiin anhaaral gagtshuu terhuu ayalguund buren zoriulagdsan bailaa. Hul alhah burt ulam hunguhun bolj bui met sanagdana. Huu alhsaar negen oin tsoorhoid hurch irev. Oin tsoorhoi mash tom buguud gazar ni nilenhuudee zuzaan tegsh gulgur musuur huchigdjee. Huu oin tsoorhoid orood uuriin erhgui nudee bultiilgen amaa angaiv. Tsoorhoin dund tsas adil tsagaan numrugtei tsaas adil tsagaan tsaraitai uzesgelent sunsleg busgui zogsono. Salhi erdiinhuus zuulnuur uleehed tsagaan numrug ni torgo adil namiran tailagdahad dotroos ochir erdenes met gyaltganah tansag daashinz salhi adil sevelzeh shargal us ni butran garav. Yaav ch hun bish bailaa. Heterhii tugs dagina met busgui nuguu gaihamshigt ayalguund taaruulan bujij ehlev. Tuunii suns adil hunguhun dulguuhun hudulguun burt umssun daashinz utgun us ni heterhii udaan bas heterhii tugs namirch bailaa. Dagina uuriig ni gaihan shirtej bui huug ul anzaaran uran hudulguunuur orchlon horvoog gaihuulah met bujigleseer bailaa. Huugiin zurh huchtei tsohiloh met sanagdavch unendee tsag hugatsaa erdiinhuus het udaanaar yavaad baigaag huu anzaarch bailaa. Ter uuriinhuu zurhnii tsohilt buriig udaanaar gehdee mash huchteigeer mederch  tsohiloh burt gariin uzuur huliin ul ruu haluun us guij bui met gaihaltai medremjiig mederch bailaa. uzesgelent dagina bujgee aajmaar udaashruulna huug harav. Hedii bujiglehee bolison ch shargal us bolon od met gyalalzah daashinz ni salhinii aysaar udaan namirsan heveeree bailaa. Dagina uur luu ni oirtohod byatshan shigtgeenuud baisan bairand ni uldev. Huud oirtoh tusam enehuu zuud met zuiluud bodit gedeg ni huud ulam bur medregdseer baiv. Uzesgelent dagina byatshan huugiin umnu nisch bui met hungun alhaagaar tulj ireed uuriin ariun garaa sungav. huugiin zurh buur udaan tsohiloh ajee. Huud amisgalj bui met medremj turuhgui baiv. Gehdee ter amid baigaa ni todorhoi. Huu byatshan hongor garaa ulgeriin met daginad uguv. Terhuu huiten ch bish dulaan ch bish agaar met zuulun garand hurehed byatshan huu gazraas hundiirch buigaa mederlee. Tiimee dagina aajmaar deesh huuruhduu huug ch garaasaa atgan deesh huurch bailaa. Hatuu gazar huld medregdehee bolihod huud hemjeelshgui ih az jargal medregdej bailaa. Ter enehuu muruudul ni ingej bielehiin chinee sanasangui yavlaa. Byatshan huu daginii uzesgelent tsarai ruu harahad tuunii burhanlag tsaraid uhuurduj bui met sulhan ineemseglel todorno. Terhuu ineemsegleld huu hovsduulan tenger luu oirtoj bailaa. Dooshoo udaanaar harahah ehleed oin tsoorhoi daraa ni oi mod jijgerch buig anzaarlaa. Hajuugaar enhiin tsagaan tagtaa dalavchaa ayarhan deven nisehiig huu harlaa. Bi nisej bna bi nisej bna bi nisej bna bi nisej bna bi nisej bna nisej bna nisej bna.

2 tsagiin daraa
Tsasan deer char char chimee sonsogdono. Ene udaad byatshan huu bish tuunii egch ni oi modond duugee hain yavj bailaa. Gadaa mash huiten baisan ch ul anzaaran udaan gegch ni haiv. Tuunii zurh sanaa zovsonoos bolj hurdan hurdan tsohilj bailaa. Tuunii bulbarai hatsar deer byatshan suvdan nulims bumburnu. Iish tiishee tolgoigoo savchin guij ehellee. Char char geh chimee umnuhuusuu hurdan davtamjtai bolov. Genet............................................... Ter duugee olj harlaa. Gehdee duu ni deeshee haran hevtej baihiig holoos harav. Ohin yaran ochtol duugiinh ni uhmel hulduu tsaraid urid ni harj bgaagui jargaliin ineemseglel todruulsan baihiig olj uzlee. Ohin iher tatan uilahad tenger deer tagtaanuud huurun niseldene.(bi nisej bna bi nisej bna bi nisej bna bi nisej bna)

Bi hunguhun alhaj bna. Bi urt koridoroor alhaj bna. Umnu mine tsagaan haalga haragdaj bna. Bi alhaagaa aajim udaasgana. Tsagaan haalganii umnu zogsov. Bi haana bgaa yum bol? Bi haashaa alhaj bsan yum bol? Ene haalganii tsaana yu bgaa yum bol? Bi hen yum bol? Bi yagaad zogsood bgaa yum bol? Bi yagaad haalga ongoilgohgui bgaa yum bol? Bi bi bi bi bi .........................buh yum heterhii oilgomjgui bailaa. Bi garaa ayarhan haalga ruu chigluulj bariulaas ni atgav. Haalga ongoigdoh chimee garahad haalganii zavsraar tod tsagaan gerel tsatsarna. Haalgiig buten ongoilgoloo. Tseverhen tsagaan gerel namaig buchiv. Ene ih hurts gerlend yamar ch ilch alga. Tsev huiten tsagaan gerel. Bi garaaraa gerliig nudee hamgaalah gej haav. Bi haalgaar garlaa. Umnu mine mash urgun hundlun zam haragdaj bna. Zam deer har ungiin mashin zogsoj bna. Mashinii hajuud negen ahimag nasnii eregtei emegtei 2 hun hushuu shig zogsoj bna. Hoyulaa namaig tsoo shirteh ajee. Huiten gerel huiten harts huiten saaral tenger huiten tsenher ungiin zam buh zuil tesgim huiten. Gadaa ter hoyr hunees uur hen ch haragdahgui bailaa. Ter 2 hun ogt hudulguungui namaig tsoo shirtseer bailaa. tedgeer humuusiin harts minii zurh ruu huiten salhiar uleej bui met medremj nadad turuulj bna. Bi yu hiihee medehgui baina. Bi er ni ene orchlon ertunts deer yu bolood baigaag eruusuu oilgohgui bna. Ter 2 hun mash ayarhan hudulj ehlev. Nad ruu oirtoj baina. Bi ene 2 hun nad ruu oirtohiig husehgui bna. Ter 2 alhaagaa zeregtsuulen nad ruu duhsuur bailaa. Minii zurh daarsanaas bolood huchtei chichirhiilj baina. Minii tolgoi ch salganaj bgaag bi mederch bna. Ter 2 hun minii umnu ni irj zogsov. Ted nariin tsarai nadad mash tod haragdaj baina. Hoyulangiiinh nudnii haraa ni urguschihsen, zevhii amigui saaral tsarai huh ungiin uruul.
- Gertee harihgui yumuu hemeen emegtei ni uruulaa ul yalig hudulgun nadaas asuuv. Ene humuus minii etseg eh yum bhdaa. Ter 2 ergej haran mashin ruugaa yavav. Bi tednii hoinoos dagalaa. Masind suuv. Mashin hudulj ehlev. Bid nuguu urgun zamaar mashinaar udaan yavj bna. Zamd uur mashin baihgui ch mashin mash udaan hudulj bna. bi tsonhoor harval. Tseliisen tom saaral talaas uur yu ch haragdahgui bna. Bi mash udaan yavj bna. Udaan yavsaar l bna. Genet 12 davhar baishin nutsgen saaral tald gantsaar yaraina haragdana. Uur yamar baishin ter bitgii hel hun amitan zuleg ch oir orchimd ni haragdahgui bna. Urgun tal dundah gantshan baishin. (urgeljlel bii)