Hooson

Ta enehuu postiig unshij baihdaa ene ayiig taviad unshval minii medreh gej bui zuiliig iluu medreh bolno.

Uvliin gun huh tengert od ch ugui uul ch gui tselmeg tengeriig negen byatshan huu shirtengee deeshee haran hevtene. Tenger luu gunzgii harah tusam tuun ruu chuluutei huvun niseh tsagaan tagtaa met sanagdah ajee. Enehuu gun gunzgii hyazgaargui uudam tengereer nisch gazar deer orshih buhii l zuils door jijgeren uldehiig harah ni byatshan huugiin hamgiin tom muruudliin neg. Getel tengert sureg shuvuud ganganan niseh ni haragdana. Byatshan huu tusuululduu hediin ter erh chuluut shuvuudiin hajuud zeregtsen nisch yavaagaar tusuulj bailaa. Edgeer shuvuud ene gun huh tengeriin amtat tsengeg agaaraar amisgalj baigaa baihdaa gej byatshan huu dotroo ataarhana. Nuruugaar ni huit orgihod byatshan huugiin tagtaa adil tusuulul ni zamharch tsasan deer udaan hevtsenee anzaarch undiin bosov. Ergen toirond ni munhiin nogoon unguu hadgaldag gatsuuruud hureelne. Za za hariy doo gej amandaa ayarhan buvtnaad tsasan deer char char chimee gargan alhaj ehlev. Muu egch mine nadaa sanaa zovj baigaa baihdaa gej dotroo hungun guniglana. Eej aav mine baisan bol gej bodogdohod hungun gunig ni aajmaar hunderne. Tsasan deerh char char chimeenees uur yamar ch chimee oi modond garahgui bailaa. Getel genet oi moddiin haa negteegees negen gaihamshigtai hugjmiin ayalguu egshiglev. Tsasan deerh char char chimee alga bolov. Huu zog tusav. Ugeer ilerhiilemgui uzesgelent ayalguu ene oi moddin haa negteegees sonsogdoj bailaa. Ymar ch hugjim iim gaihaltai hugjim iim divaajingiin ayalguu gargaj chadahgui biz. Terhuu burhnii gemeer ayalguu sonsood uuriin erhgui tolgoigoo iish tiish ni erguullee. Ene oin haa negtee burhan gazriin orond buuj humuun turulhtund  uuriin gaihamshigt hugjmuur uyanguulj bui met. Huu ayalguu garch baigaa heseg ruu aajmaar alhaj ehlev. Tsas erdiinhuus mash udaan haylah ajee. Gadaa huiten baisan ch terhuu ayalguug sonsoh ni huugiin setgeliig dulaatsuulah met. Huugiin anhaaral gagtshuu terhuu ayalguund buren zoriulagdsan bailaa. Hul alhah burt ulam hunguhun bolj bui met sanagdana. Huu alhsaar negen oin tsoorhoid hurch irev. Oin tsoorhoi mash tom buguud gazar ni nilenhuudee zuzaan tegsh gulgur musuur huchigdjee. Huu oin tsoorhoid orood uuriin erhgui nudee bultiilgen amaa angaiv. Tsoorhoin dund tsas adil tsagaan numrugtei tsaas adil tsagaan tsaraitai uzesgelent sunsleg busgui zogsono. Salhi erdiinhuus zuulnuur uleehed tsagaan numrug ni torgo adil namiran tailagdahad dotroos ochir erdenes met gyaltganah tansag daashinz salhi adil sevelzeh shargal us ni butran garav. Yaav ch hun bish bailaa. Heterhii tugs dagina met busgui nuguu gaihamshigt ayalguund taaruulan bujij ehlev. Tuunii suns adil hunguhun dulguuhun hudulguun burt umssun daashinz utgun us ni heterhii udaan bas heterhii tugs namirch bailaa. Dagina uuriig ni gaihan shirtej bui huug ul anzaaran uran hudulguunuur orchlon horvoog gaihuulah met bujigleseer bailaa. Huugiin zurh huchtei tsohiloh met sanagdavch unendee tsag hugatsaa erdiinhuus het udaanaar yavaad baigaag huu anzaarch bailaa. Ter uuriinhuu zurhnii tsohilt buriig udaanaar gehdee mash huchteigeer mederch  tsohiloh burt gariin uzuur huliin ul ruu haluun us guij bui met gaihaltai medremjiig mederch bailaa. uzesgelent dagina bujgee aajmaar udaashruulna huug harav. Hedii bujiglehee bolison ch shargal us bolon od met gyalalzah daashinz ni salhinii aysaar udaan namirsan heveeree bailaa. Dagina uur luu ni oirtohod byatshan shigtgeenuud baisan bairand ni uldev. Huud oirtoh tusam enehuu zuud met zuiluud bodit gedeg ni huud ulam bur medregdseer baiv. Uzesgelent dagina byatshan huugiin umnu nisch bui met hungun alhaagaar tulj ireed uuriin ariun garaa sungav. huugiin zurh buur udaan tsohiloh ajee. Huud amisgalj bui met medremj turuhgui baiv. Gehdee ter amid baigaa ni todorhoi. Huu byatshan hongor garaa ulgeriin met daginad uguv. Terhuu huiten ch bish dulaan ch bish agaar met zuulun garand hurehed byatshan huu gazraas hundiirch buigaa mederlee. Tiimee dagina aajmaar deesh huuruhduu huug ch garaasaa atgan deesh huurch bailaa. Hatuu gazar huld medregdehee bolihod huud hemjeelshgui ih az jargal medregdej bailaa. Ter enehuu muruudul ni ingej bielehiin chinee sanasangui yavlaa. Byatshan huu daginii uzesgelent tsarai ruu harahad tuunii burhanlag tsaraid uhuurduj bui met sulhan ineemseglel todorno. Terhuu ineemsegleld huu hovsduulan tenger luu oirtoj bailaa. Dooshoo udaanaar harahah ehleed oin tsoorhoi daraa ni oi mod jijgerch buig anzaarlaa. Hajuugaar enhiin tsagaan tagtaa dalavchaa ayarhan deven nisehiig huu harlaa. Bi nisej bna bi nisej bna bi nisej bna bi nisej bna bi nisej bna nisej bna nisej bna.

2 tsagiin daraa
Tsasan deer char char chimee sonsogdono. Ene udaad byatshan huu bish tuunii egch ni oi modond duugee hain yavj bailaa. Gadaa mash huiten baisan ch ul anzaaran udaan gegch ni haiv. Tuunii zurh sanaa zovsonoos bolj hurdan hurdan tsohilj bailaa. Tuunii bulbarai hatsar deer byatshan suvdan nulims bumburnu. Iish tiishee tolgoigoo savchin guij ehellee. Char char geh chimee umnuhuusuu hurdan davtamjtai bolov. Genet............................................... Ter duugee olj harlaa. Gehdee duu ni deeshee haran hevtej baihiig holoos harav. Ohin yaran ochtol duugiinh ni uhmel hulduu tsaraid urid ni harj bgaagui jargaliin ineemseglel todruulsan baihiig olj uzlee. Ohin iher tatan uilahad tenger deer tagtaanuud huurun niseldene.(bi nisej bna bi nisej bna bi nisej bna bi nisej bna)