Hooson

Garah duruud:
- Uvgun
- Tsonhigor tsaraitai ohin
- Daashinztai ohin
- Alag nuden ohin
- Har ustei nohoi
- Shar ustei nohoi

Negen uvgun uuriin geriinhee gadaah tsetserlegt dunsen tamhi oroon tataj suulaa. Gadaa namriin seruu orj modnii navchis zahaasaa sharlaj ehelsen bailaa. Uvgunii suuj baigaa sandliin oiroltsooh elsen deer 2 jaahan ohin hool hiij toglono. Ohiduud mash ih uvs nogoo zulgaasan baih buguud  els ruu us asgaj norgon uvs nogoogoo holij hool hiij bui dur esgene, Usee ardaa booson tsonhigor shar tsaraitai bor ustei bor nudtei tsenher ungiin jeans tsagaan ungiin daavuun tsamts umssun 7 orchim nastai bolovuu neg ohin ni nuguuhuusuu yamar hool hiij bgaag ni asuuna. Nuguu ohin ni bor aris jijighen onigor nud yagaan usnii daruulga har ustei baih buguud daruulgataigaa adilhan ungiin daashinztai bailaa. "Bi tsuivan hiij baina" gej ugee mash udaan tod hellee. Ter 2-iin huvtsas elsend udaan toglosonoos bolson yumuu noiton els naaldsan bailaa. Uvgun 2 ohinii toglohiig harj suulaa. Uvgun uuriiguu hezee ingej togloj suulaa gej bodood ul yalig ineevhiilev. Medeej huuhed baihdaa l biz. Tsetserlegiig toirson zam deer 2 nohoi zeregtsen guine. Negen shar ustei nuguu ni har ustei baih ajee. Shar ustei ni har usteinhee usiig ni tseverlej bui met doloono. Daraa ni 2 nohoi bie bieniigee zuulun hazaj toglono. Uvuugiin setgeld neg l amirlanguu taivan medremj turj bailaa.
- Chi uuruu yamar hool baigaa yum gej nuguu yagaan daashinztai ohin helne.
- Aan bi yu mmmmm tsuivan
- Chi yagaad namaig duuraigaad bgan gej yagaan daashinztai ohin durguilehsen yanztai helne
- Aan gehees uur ug tsonhigor ohind oldsongui
- Chinii hool chin miniih shig goy bolohgui yumii chin
Nuguu tsonhigor ohin bas l yu ch helsengui. Uvgun ter 2iig holoos ajiglana suulaa. Yagaan daashinztai ohin ni nuguuh ruugee uruulaa jimbiilgen dahin dahin hyalamhiin harna.
- Minii hool chiniihees goy boltson yumii chin gej nuguu tsonhigor ohinii shariig ni maltana.
- Ugui miniih goy bolson za yu gej tsonhigor ohin arga yadsan met helev.
- Miniih goy bolson miniih goy bolson miniih goy bolson miniih goy bolson miniih goy bolson miniih goy bolson miniih goy bolson miniih goy bolson gej yagaan daashinztai ohin chihee taglana changaar dahin dahin helne. Neg hesegjingee tegj helsnii etsest yadarsan bololtoi duugui bolov. Oiroltsooh zam deer nuguu 2 nohoi hugjilteigeer huutsuldun toglono. 2 ohin heseg duugui bolov. Nuguu yagaan daashinztai ohin tsonhigor ohin ruu mash zalijin ineemseglej haraad:
- Hoyulaa saindahuu gej helev
- Tegie geed 2 ohin erhii huruugaa niiluulev. Dahiad nuguu shoroo navchnii nuhashaa hoyulaa hutgaj ehlev. Yagaan daashinztai ohin tsonhigor ohin ruu muur met hyalamhiin haraad:
- Minii hool boltson gej helev
- Tiimuu miniih ch gesen boltson gej tsonhigor ohin davtan helev.
- Chi minii hooliig amsahgui yumuu gej yagaan daashinztai ohin heleed uuduus ni tsoo shirtej harav.
- Yu bi yaj idehiin
- Amandaa hiij l idehgui yu
- Bi yaj shoroo idehiin gej tsonhigor ohin heltel yagaan daashinztai ohinii harts mash uurtai shiruun bolov.
- Bi chamaig eejdee minii hooliig shoroo gesen gej helne dee gehed tsonhigor ohin sanaa zovson baidaltai duugaa huraav.
- Hervee chi idehgui bol bi chamtai muudna shuu gej yagaan daashinztai ohin helne. Tsonhigor ohin aajmaar nuguu hool geed bgaa els ruu duhuj ochood nuguuh ruugee ergen harav.
- Hervee naadhaa idvel bi chamd goy chocolate ugnu shuu gehed nuguuh ni elsnees garaar hutgan avch am ruugaa oirtuulav.
- Huue bolioroi gej uvgun tesgelgui heltel yagaan daashinztai ohin chas chas huhrun ger luugee guichiv. Tsonhigor ohin uvgun ruu gaihsan yanztai harav. Nuguu 2 nohoi elsen deer ireed hevteed uguv. Ih yadarsan bas daarsan shinjtei bie bieniigee nalan hevtene.
- Nomiko gertee orooroi gej tsonhigor ohiniii eej ni bolotoi mahlagduu shar tsaraitai nudnii shiltei 35 orchim nasnii emegtei duudav. Ohin ger luugee guin orov. Uvgun ch bas gertee orohoor shiidjee.

Margaash

Uvgun udur bolgon gardag shigee ene udur ch mun adil nuguu sandal deeree suuv. Nuguu elsen deer tsonhigor ohin us ni mun l boolttoi nuguu jeans deeguur ni har tsahilgaantai tsamts umssun bailaa. Elsen deer gantsaaraa togloh ajeee. Zamiin oiroltsooh hognii punkert nuguu 2 nohoi yas goridson met hognuudiig iish tiish segschin haina. Ohin elseer baishin hiin gantsaaraa toglono. Tud udalgui uchigdriin yagaan daashinztai ohin ene udaad ulaan hamban materialtai daashinz yagaan tsetsegtei har sandaal usee yagaan tsetsegtei booltoor goyson bailaa. Tsonhigor ohin deer duhuj ochood:
- Chi yu hiij baigaan gej ugee zuun udaan tod helev. Tsonhigor ohin yu ch duugarsangui.
- Chi yu hiijagan ain gej dahin asuuv mun yu ch duugarsangui. Daashinztai ohin arga yadsan bololtoi daashinzniihaa karmaanaas neg chiher gargaj ireed;
- Nadad zunduu goy chiher baigaa shd gehed huurhii tsonhigor ohinii harts gart ni bui chiher luu tusav. Daashinzit ohin chihree tsonhigor luu sarvaihad garaa aajmaar chigluulen oirtuultal daashinztai ohin chihertei garaa tataj avaad:
- Bi chamd chiher ugvul chi nadaa yu uguhiin
- Chi yu avmaar bgan
- Chamd yu bgan gej asuuhad tsonhigor ohin yu gehee medehgui duugui bolov.
- Bi terniig avmaar baina gej daashinztai ohin baruun gariin doloovor huruugaa jijighen elsen baishin ruu zaav. Tsonhigor ohin uuriin hiisen baishingaa ugmuurgui baivch chiher idmeer sanagdaj:
- Za za teg teg gej heltel nuguu daashinztai ohin elseer hiisen baishind aajmaar duhuj ochood deer ni usreed garchiv. Tsonhigor ohin yu ch hiij chadahgui duugui haran zogsono. Daashinztai ohin dahin dahin usren baishing evdlev. Odoo bol zuer l neg els. Tsonhigor ohiniii durgui ni hurch:
- Odoo nadaa chihree ug gev. Daashinztai ohin horsoltoigoor ineemseglej chihree tsaasnaas ni gargaad nuguu els ruu shidchiv. Tsonhigor ohin nudeee mash tom bolgov. Daashinztai ohin:
- Chi chin shoroo idej chaddag yum chin shorootoi chiher idej chadna shdee geed tas tas huhrun ger luugee guiv. Tsonhigor ohinii nudend byatshan suvdan nulims bunjignunu. Nuguu 2 nohoi hognuud dundaasaa yas olson bololtoi neg zuil amandaa zuutsan nuguu elsen deer irj hevtev. Yasiig eeljlen hemlen ideh aj
- Nomikoo gertee orooroi.................................................

Nuguudur

Uvgun mun l nuguu tsetserlegiin sandal deer suuna. hajuu dah elsen deer nuguu daashinztai ohin ene udaad nuguu yagaan daashinzaa umsjee. Tuunii hajuud mash urt burjgar ustei negen zus uzeegui ohin hamt toglono. Ter utgun burjgar ustei ohin tom alag nud tegshhen jijighen tsagaan shud bumbagar 2 hatsar tsagaan triko yagaan ungun deer tsagaan bumbugtei daashinz umssun ni uneheer huurhun haragdaj bailaa. Daashinztai ohind alag nuden ohin ih taalagdaj baigaa bololtoi ih nairsag handana.Daashinztai ohin:
- Chi chiher ideh uu nadaa zunduu goy chiher baigaa shd
- Bi chiher ideh durgui hemeen alag nuden ohin mash namuuhan hooloigoor helev.
- Yagaad
- Bi joohon huuhed bish gej helehed daashinztai ohin duugui bolov. Tud udalgui ter 2 deer tsonhigor ohin hurch irev. Daashinztai ohin tsonhigor ohin ruu mash muuhai harj:
- Bid 2 chamtai toglohgui gej hoshuugaa jimbiilgev. Alag nuden ohin daashinztai ohin ruu gaihan harav. Tsonhigor ohin elsiig ungurch gulsuur deer gantsaar gulgan toglono. Alag nuden ohin:
- Chi yaad terend muuhai handaad bgan gej asuuhad daashinztai ohin hoshuugaa jimbiilgen:
- Ter huurhun bish gej helev. Alag nuden ohin gaihsan yanztai harj bsnaa bolij gulsuur deer guin ochiv. Daashinztai ohin nudee bultiilgen hoinoos ni harav. Alag nuden ohin tsonhigor ohin 2 naizalj ehelsen bololtoi gulsuuraar hamtdaa hugjildun gulsana. Daashinztai ohin hiij bui zuil ruugee neg harj ter 2 luu neg harj baiv. Tegsnee gartaa mash ih hemjeenii els atgaj buurunhiiluud ter 2 deer ayarhan ochiv. Tsonhigor ohin:
- Chi bid 2toi tsug toglohgui yumuu gehed daashinztai ohinii uur ni mash ih hursen bololtoi nuguu buurunhiilsen elsee shidtel tsonhigoriig bish alag nudeng onochiv. Alag nudengiin tseverhen daaashinzan deer tomoos tom bor tolbo togtsoniig haraad baidag changaaraa hashgirav. Tsonhigor ohin daashinztai ohin 2 aisan gaihsan ni zeregtsej hoyulaa alag nuden ruu tsoo shirtev. Alag nuden hashgirsaar bailaa. Tegtel ortsnii uudnees Alag nudengiin eej bololtoi tsenher torgomsog geriin halad umssun uzesgelentei huuhen garch iren 3 ohin deer hurch irev.
- Yasan minii ohin
- Ene nad ruu shoroo tatssan gej hashgiran helev. Tsenher halaadtai ohin daashinztai ohin ruu zevuutsenguu haraad garaas ni hutluud:
- Aliv eejtei chin yavj uulzay geed alag nuden ter 2iig daguulan orts ruu orov. Tsonhigor gantsaaraa uldev.
- Nomikoo gertee orooroi
Uvgun ene udaad heseg aznashiiheer shiidjee. Dotroo olon yumnii talaar bodno. Huuhded hurtel tomchuudiin niigmiin huuli uilchildeg met sanagdaj bailaa. Oiroltsooh mashin zamd ni zam zasah uil ajillagaa ehelsen bololtoi changa changa chimee mun zamiin hariin uner unertene.

Nuguudriin margaash

Uvgun tsetserlegiin sandal deer suuj baina. Hajuu dah elsen deer alag nuden tsonhigor hoyr elsen deer toglono. 1 davhriin tsonhoor yagaan daashinztai ohin ter 2iig ataarhan harna. Uvgun ohidiig haran uhuurdun ineemsegleed delguurees talh avahaar delguuriin zug zuglev. Talhaa avchaad ger luugee yavj baital nudniih ni hajuugaar negen tanil zuil unguruv. Ergen hartal nuguu har ustei nohoi zam ruu neg zuil ruu shirten uvduglun suuj baiv. Shar ustei nohoin yasan yum bol gej bodood har ustei nohoi yu ruu tegtlee shirteed bgaag ni harahaar duhun ochiv. Uvgun har ustei nohoinii harsan zuiliig ni haraad ee buu uzegd gej amandaa uulgalav. Shar ustei nohoin deeguur zam induudegch mashin dairsan bololtoi zamtaigaa havtgailagdsan bailaa. Har ustei nohoi shar ustei ruugee amilaad bosood irehiig ni huleej bui met goridongui hartsaar harna. Uvgun taygaa gazar deer hurdan hurdan togshino gertee orj ireed aarts uugiulan amandaa maani unshiv. Tsonhigor ohinii nudend uusch bsan shig suvdan nulims uvgunii hatsar dagan guiv. Um maani bad me hum

Hun husseneeree amidardagguin jam geltei. Hamgiin muuhai ni hun bolgond baidag az jargal gantshan chamd l bhguin buur haramsaltai. Busad humuus chinii hajuugaar az jargaltai unguruhiig harah ..................................uneheer tam met. Hun hairlan durlah erh chuluutei bas hairluulan durluulah chadvartai baina gedeg gaihaltai. Burhan huniig ingej l ner turuu algahguim shuu gej bodoh bur ulam ter zuiliig hiihees uur argagui baidald oruuldag ni buur gaihaltai. Yaad bi zaaval chgui hen negnees guih yostoi gej. Yaad hen negen nadaas guij bolkuu gej. Uneheer gaihaltai amidral. Huskuu zuiluud albatai yum shig hureed irdeg hirnee hussen zuil maani huseh tusam zugtdag horvooo.

Burhan namaig gantsaarang mine bailgahaar zayasan met ene orchlon. Tenger namar navchis harah toolond dotor harlah medremj turuuldeg ene l orchlon. Hairtai hundee hairiig ni olj ugdug teneg orchlon. Umsuh huvtsas ideh hool etseg eh egch duu nz nuhud tsumiiig ni zayasan hirnee gantshan zuil zayagaagui ene l orchlon. Gadnaa yu ch boloogui dur met esgedeg huuramch orchlon. Tsagaan hel amand urtdug ch unen hereg deereee uuruu uuruusuu busad buh humuust ataarhdag orchlon.

Bi zuer l ih gantsaardaj bna. Uur yu ch bish. Zuer l gantsaardaad bna. Bi ene gantsaardlaas zuer l zalhjiiin. Bi hen negnii hairiin tuuhiig sonsohoos zalhjiin. Bi uuruu hairiin tuuh zohiohiig unen goloosoo husej baina. Bi hunees bi chamd hairtai chamguigeer bi amidarch chadkuu bi chamaig sanaj baina bi chamaig udur bur boddog gedeg uguud sonsmoor baina. Bi huniig hairlaj bayarluulmaar bna. Minii tuluu yamar negen yumaa zoriuldag hun nadad heregtei baina. Nadad hairiin ugtei msj irehiig husch baina. Bi hairtai hunteigee tsug hooolond ormoorr baina. Bi bolzohiig husch baina. Bi hairtai hunteigee unseltsehiig husch baina. buten 23 jil gantsaaraa bailaa shdee. bi ingeed gantsaaraa amidraah baih yostoi yumuu. Arai heterhii hatuurhaad bgaam bishuuu. Bi yu buruu hiitsiin. Minii yu bolku bgan. Yagaad namaig shiitgeed bgan. Bi hend buruu yum hiitsiin....................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................GEHDEE l ene buhniihee tuluu uuruu yu ch hiij chaddaggui nerteigee zohitsdoggui hulchgar zorigt. Uur deer ni hun irehiig zuer l huleej suudag doroi zorigt. Hund buyan l uildvel burhan hair beleglene gej boddog genen zorigt. Nziinhaa hairiin tuuhiig sonsdoggui ataarhuu zorigt. Uuriiguu az jargaltai hun gej itgedeg huuramch zorigt. Hairtai hundee hairlaj bolohgui gedgee meddeg azgui zorigt.

            Hollywoodiin aldart jujigchin enhiin uil ajillagaag demjigch aldart ehiin odont alim shig uruult Angelina Joliegiin talaar end bichih iluuts biz ee. Bid ugaasaa ene busguin talaar hangalttai olon medeelel sonsdog biz ee. Bid arai eldev yanziin gossip news-ees arai uur medeelliig sonsoh heregtei gej bi boddog. End bi arai Angelina Jolieg arai uur untsguus haruulahiig hicheelee. Tuunii 90-eed onii ued togloj baisan "Gia" gedeg kinonii talaar. Bid Angelina Joliegiin olon aldartai kinog uzej bsan ch "Gia" gedeg kinog ni medeh ni yu l bol. Uchir ni 90-eed ond Jolie egch maani barag l suraggui baisan gej helj bolohoor shuu dee. Kinonii uil yavdal 70aad onii negen aldartai zagvar umsugchiin amidralaas sedevlen buteesen yum. Kinonii gol dur Gia bol gadnaa uzesgelen goo emegtei aan gevch tuunii dotorhi ertunts ogt yalgaatai. Ter yamagt uuriinhuuruu duraaraa aashilj chaddag emegtei. Duraa hudulbul unscheed durguigee hudulbul fuck you gej haraana. Ter hezee ch dotogshoonoo baij tevchihgui. Ternii setgel hudlul urgelj nuuren deer ni ilerch baidag. Neg yosondoo erh chuluutei tagtaa met. Ter anh zagvar umsugch bolohoor shiideed uuriinhuu zuragnuudiig negen zagvariin agentlagt uzuuleheer uudeer ni ortol shargal ustei turanhai namirsan daavuun materialtai zagvar umsugchid oochirlono. Mani Gia gantsaaraa har urgun savhin huremtei uranhai jeanstei har boginohon burjgar ustei baigaa ni mash uvurmuts sodon(eyreg utgaaraa) haragdana. Uudnii reception Giag harchaad nileed duramjhan yanztai neriig ni sonsoogui dur esgen dahin dahin asuuhad Gia halaasnaasaa uuriin bainga avch yavdag kinjaaal hutgaa gargaj irne Namaig Gia gedeg gej heleed shireen deer ni amandaa useglen GIA gej zorj bichne. hahahahaahah yag jinhene Giagiin mun chanar munduu. Bid ihevchlen kinon deer emegtei huniig zuuluun bulbarai enhrii talaas ni l hardag shuudee. Hedii Giagiin dur tiim bish hedii ch tuunii gadaad bolon dotood goo uzesgelen hirhen hoorondoo holbogdoj baigaa ni uneheer gaihaltai. Bi deer poston deeree Gomeostaziin talaar helj bsan. Hund neg zan ni heterhii uhedvel urgelj sul tal ni boldog jamtai. Giagiin heterhii duraaraa zan ni etsest ni uuriinh ni amidraliig ter chigeer ni suiruuleh bolno. Kinonii uil yavdal uneheer aimshigtai. Hamgiin gol ni edgeer uil yavdal ni bodit hunii amidralaas sedevlesen ni buur aimshigtai. Hund tegtlee taatai medremj turuulehgui ch bi lav huvidaa hun bur uzeesei gej boddog. Gia uuriinhuu amidraliig ulgeiin gunjtei zuirledeg ch tuunii amidral ulger shig tugsuhgui hezee ch

       Ergen toirond shar tsetsegtei nogoon hana, hajuud etsgiin mine tsogtsos, ulaan tsenher ungu holildson hivsen deer ulaan tsus asgarsan bailaa. Bi uvdguu tevren shalan deer suuj baina. Buh bie mahbodi tsartschihsan met hudulguungui bna. Tolgoid ar araasaa tsuvrah bodluud mogoi met ereeljlene. Chiidengiin budeg gerel anivchij ehellee.
- Chi suuj duusaagui yumuu
Zurh ruu hadaasaar zooj bui met evgui medremj tursun ch tsarai turhund mine ogt huviral ilrehgui bgaag bi medej bna. Heseg hugatsaand koridort yamar ch chimee sonsogdsongui.
- Chi suuj duusaagui yumuu
- Hen be yun hun be gej bi arai yadan duugarahad koridort mun adil yamar ch chimee sonsogdsongui.
- Chi ingeed suugaad baih gej uu
- Hen be gej bi umnuhuusuu arai changa duugarav. Koridort mun adil yamar ch chimee garahgui baina.
-Bi hen be gej asuuj bna shuu gehed koridort mash holoos hunii huhrun ineeh chimee sonsogdono.
- Chi minii asuultand hariulsan yumuu gej ul medegdeh hooloi hariulav. Bi soliorch baih shig baina gej dotroo helj baihad ineeh chimee aajmaar changarav. Bi uruunii ali hesgees ineeh chimee garaad baigaag medeh zorilgoor tolgoigoo iish tiish ni savchiv.
- Bi end baina gej shivneh shahuu helsen bolovch minii chihend terhuu duu hooloi mash tod sonsogdov. Gal togoonii uruund hun alhah chimee garch baina. Mash ayarhan jigd hemneltei alhaj baigaag bi chimeegeer ni mederch baina. Tiimee gal togoond aaviig baihad tsaana ni hunii durs haragdaj baisan shuu dee. Bi koridoriin gold gal togoo ruu ordog heseg ruu harj yu garch irehiig huleej bailaa. Alhaanii chimee aajmaar changa bolohod neg tsenher durs tsuhuij ehlev. Tsenher ungiin urgun daavuun umd, adil ungiin daavuun bogino hantsuitai urgun tsamts, tsagaan oimstoi tsagaan geriin ulavchtai. mun tsonhigor tsagaan tsaraitai. hatingar turanhai bietei, goloor ni huvaasan boginohon ustei, mash zuzaan haraanii shiltei zaluu koridort garch irev. Ternii tsaraid yamar ch setgeliin hudulguun ilrehgui baina. Ter zuzaan shilniihee tsaana orshih nudeeree namaig tsoo shirteh ajee. Uchigdriin zuudend uzegdsen harts odoo namaig harj baina. Gehdee gemgui daruuhan zaluugiin nudiig ashiglan namaig harj baina.
- Chi yun hun be gej asuuhad ter sonin zaluu namaig tsoo shirtsen heveeree bailaa. Heseg hugatsaanii daraa
- Chi eejiigee ingehed haana baigaag medej baina uu geh chimee ter zaluugiin zugees garav. Ter yarij baigaa hirnee am ni ogt hudluhgui baina. Ternii bienii haa negteegees duu garaad bgaa yum shig. Bi tolgoigoo erguulen eej aav 2iin untlaganii uruunii haalga ruu harav. Haalganii zavsraar budeg gerel haragdana.
- Chamd tegtlee hamaatai yumuu gej bi asuuv.
- Chi dahaid ergeed har daa gej mash ayarhan bolovch tod hooloigoor nadad helev. Mun l ternii am eruusuu hudluhgui baina. Bi yag soliorch baina gej bi dotroo ahin bodov.
- Uuniig medeh chi boloogui bna gej ter amaa hudulguhgui helev. Bi ene uguulberees mash ih tsochiv. Ter minii bodliig unshij bna. Ter nariihan hatingar huruugaaraa minii ard baigaa zuil ruu mash udaan gegch ni zaav. Ternii harts ogt anivchihgui am ni ogt hudluhgui baigaa ni nadad mash hiisver medremj turuulj baina. Bi tolgoigoo ayarhan erguulj dahin eej aaviin untlaganii uuruunii haalga ruu harav. Dotroos ni mash ayarhan chimee garch baina. Ter chimeeg sonsoh gej bi mash ih hicheej baina. Eejiin oriloh chimee bailaa. Gehdee heden uuliin tsaana baigaa met sonsogdoj bailaa. Bi untlaganii uruu luu alhaj baina. Eejiin holoos hashgirah chimee sonsogdsoor..................... Bi haalgan deer tulj ireed ayarhan haalgiig tulhev. Haalga chihran duugarch ongoigdloo. Dahin zurh ruu hadaas zoogdoj bui met medremj. Eej aaviin uruunii hana, o,r devsger daavuu, shal geed buhii l zuil tsusaar budagdsan bailaa. Bi genetiin tsochrold orsnoosoo bolj heseg hudulguungui zogsov. Gehdee uruund hen ch baihgui baina. BAIZZZZZZZZZ
Tsustai hunjliin tsaana neg yum bunjignun hudluh ni haragdaj baina. Bi or luu oirton hunjliig suhuv. Oron deer tsusan duslaar budagdsan amid tuulai haragdana. Ter tuulai namaig haraad aij tsochih ni biti hel minii uuduus tanil hartsaar tsoo shirtej baina. Ulaan nudtei tsusan duslaar bohirlogdson tsagaan tuulai. Tuulai namaig harahaa bolij hudulj ehellee. Ornoos ayarhan buuj, uruunuus garan gartal ni bi ajiglalaa. Tuulai koridor ruu oron alga bolov. Minii zurh hemnelguigeer hurdan tsohilj baina. Mun amisgal ch turgesej baihiig mederch baina. Bi koridor ruu ergen irtel.......................................................................................
Yamar ch tuulai yamar ch tsenher huvtsastai zaluu bhgui blaa. BAS NEG ZUIL BHGUI BNA. Koridoriin ulaan hivsen deer aaviin tsus haragdaj baigaa bolovch tsogtsos ni haragdahgui baina. (urgeljlel bii)

           Bi shireen deer suuj bna. Gal togoonii uruunii hana budeg tsenher ungutei bh ajee. Minii umnu tavisan budaatai aygand chanasan luuvangaar duurgesen bailaa. Minii uuduus minii aav ch baij boloh hun yamar neg zuil ruu tsoo shirtsen mayagtai uuriinhuu aygan dah chanasan luuvang halbagadan idej baina. Ter luuvang zajilsaar bas neg zuiliig shirtseer. Ter negen zuil ni bi bailaa. Nadad ter luuvang ideh husel turuhgui bna. Ter hun luuvangaa halbagadan idseer bailaa. Harin bid 2 oos holgui minii eej ch baij magadgui emegtei hun hana ruu shirtengee luuvang mash hurdan hirchij baina. Bi heseghen hormiin dotor jijigreh luuvanguudiig harsaar bailaa. Gal togoonii uruund luuvang zajlah, hirchih chimeenees uur yu ch sonsogdohgui baina.Chimee dahin dahin sonsogdsoor.........................
            Genet gal togoonii uruunuus zarsssssss hiih chimeeneer bi noirnoosoo serev. Yamar sonin zuud ve gej dotroo bodlogoshrov. Gehdee ter zuud neg l sonin. Bi eej aavaasaa hezee ch tiim sonin huiten medremj avch baigaagui. Zuuden deh eej aav 2 mine hun geheesee iluutei mahan biye yamar neg ul medegdeh zuild  udirduultsan ch yum shig. Getel gal togoonoos dahiad zars geh chimee sonsogdov. Ingehed tsag hed bolj bgaan bol gej bodood hartal shuniin 4 tsag ungurch baiv. Gal togoond dahin zars geh chimee sonsogdov. Iim shunu hen yu hiigeed bgaa yum bol.
..............................Zars zars zars zars zars zars zars zars zars zars.......................................................... Ene chimee mash tanil sonsogdoj bna. Hutgatai holbootoi chimee baina. Gehdee yamar negen zuil hirchij bgaa chimee bish baina. Gal togoonoos zars hiih chimee dahin dahin garsaar bna. Ene chimee nadad mash muuhai sanajdaj baina. Dotor zarshiilgeed baina. Bi ornoosoo aajim undiiv. Haalganiihaa bulangaar aajim shagaiv. Manai nogoon ungiin coridoriin hana haragdaj baina.
....................................Zars zars zars zars zars zars zars zars.................................................................... Bi urt koridort garch irev.
............................... Zars zars zars zars zars zars zars zars zars zars.......................................................... Bi koridoroor aajim alhaj baina. Chimee ulam changarsaar baina.
.............ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS................... Bi gal togoonii uruu ruu tolgoigoo tsuhuilgav.
..............................ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS ZARS..................................... Haranhuid neg hunii durs suutegnen haragdana. Ter hun tsaashaa haran yamar negen zuiliig hicheenguilen hiij baina. HUTGA IRLEH CHIMEE. Genet chimee garahaa bolichiv. Bi gal togoonii uruu luu harsaar baina.
- Minii huu untahgui yagaav geh aaviin hooloi gal togoonii uruunuus garav.
- Ta yu hiigeed bgan gej bi zuruulen asuuv. Haranhui gal togoon doh hunii durs aajmaar ergej namaig harav. Ter hunii tsarai sain haragdahgui bgaa ch aaviigaa gej bi tanij baina. Gehdee tsaana ni uur neg hunii durs baih shig. Aav gal togoonii shalan deer zavilan suuchihsan gartaa mash tom zaazuur baritsan baina. Mash sonin haragdaj baina. Aav shalnaas boson nad ruu aajmaar duhuj baina.
-BI CHAMAIG ALAH GEJ BSIIN gej changa orilood nad ruu zaazuuraa shidev. Namaig bultahad zaazuur toliig onoloo. Toli tal tal tiishee butran unahtai zeregtsen aav nad deer guij ireed namaig deerees daran unav. Minii hooloig bagalzuurdaj baina. Aaviin nudnii sudas ni nuden deer buduurch bailaa. Shudee mash huchtei zuutsan baiv. Minii nuur ulaa chinerch aaviin bahim changa gariig huzuundee mederch suuhdaa aaviin shidsen hutga shalan deer oirhon baigaag anzaarlaa. Agaar garah ch ugui oroh ch ugui bagalzuurduulj baihhdaa bi hutgiig shuurch avch aaviin nuruu luu zoov. Nudniih ni buduun sudas nimgerch zuusan shudee aajmaar sullan buleen shinehen tsogtsos nad deer unav. Haluun shingen zuil minii bieiig norgoj baigaag mederch baina. Haraal idsen ertunts hahahahahahaha....................................................................................................... ene haraal idsen oilgomgui ertunts hahahaahah ...................................................................................... haraal idsen urt koridor hahahahah....................................................................................................... huiten gerel hahahahahahaah ............................................................................................................. hundlun zam, mashin, hoyr tanihgui hun, usand hiisen luuvan, tsenher hana, chimee bas aav namaig alah gej oroldson harin bi aaviigaa alchihlaaa. whahahahahahah ........................................................................... minii ineed mash ih hurch bna. Ineej baihdaa bas minii nulims ursaj baina. Nadad yu bolood baigaa yum be. Hen negen nadad tailbarlaad uguuch gej aman dotroo ayarhan shivegnej baina. Heseg hugatsaanii daraa bi arai eruuleer setgej baih shig baiv. Yamar ch l baisan aav namaig alah gej oroldson gevch bi turuuleed alchlaa ene l tuiliin unen. Bi tsostsosiig uuruusuu holduulan undiij bosov. Ingehed eej haana bgaa yum bol? (urgeljlel bii)

Say NTV-eer Ezen bogdiin er 2 zagal kinonii nairuulagch hiiseh yariltsalagiig sonsloo. 9Uuchlaarai neriig ni sain sanahgui baigaad) 2005 ond anh Singapored surch baihdaa ug nairuulagchiin Ingen nulims kinonii DVD-iig ni hudaldan avch uzej bsnaa todhon sanaj baina. Uchir ni tuhain uedee Amerikiin kino academy-iin shagnal garduulah yoslol boloh aldart Oscariin shagnald barimtat kinonii turluur ner devshij baisan uran buteel shuu dee. Anh Ingen nulims kinog uzej suuhad 16tai jaahan huuhed baisan bolood ch ter yumuu ih l uitgartai sanagdaj bilee. Gehdee odoo bodood baihad Mongol yos zanshiliig yamar ch chimeggui jinhene bodit baidlaar ni uzuulsen tuhain kinonii mash tom amjilt baisan gej boddog. Bi ug kinonii nairuulagchiig huvidaa hundeldeg l dee. Say yariltslagagiig ni sonsohod ugnii songolt uuriiguu ilerhiileh baidal umssun huvtsas biye avch yavaa baidal ni jinhene seheetniig sanagduulam bailaa. Seheeten geheeree l Mongolchuud maani neg l ih goyj goodson gangan gyal tsal bayan humuusuudiig oilgodog. Minii huvid ene uzel bodoltoi urgelj zurchilddug. Seheeten hun minii bodloor uuriin biye avch yavaa baidal hiij bgaa zuil bolon uuriiguu ilerhiilj bgaa helleg umssun zuusseneeree busaddaa ulger duurial uzuulj busdad shuud bus baidlaar eyreg nuluulul hurgedeg hun gej uzdeg. Gehdee Ingen nulims kinog aldartai bolohod nairuulagchiig seheeten baidal nuluuluugui harin Mongol yos zanshil nuluulsun gej uzdeg. Harin ug sanaag olj avch heregjuulsneeree yaltchgui nairuulagchiig unelehees uur yah bilee. Yamar ch l baisan suuld gargasan Ezen bogdiin er 2 zagal kinog ni zaaval uznee

Ta enehuu postiig unshij baihdaa ene ayiig taviad unshval minii medreh gej bui zuiliig iluu medreh bolno.

Uvliin gun huh tengert od ch ugui uul ch gui tselmeg tengeriig negen byatshan huu shirtengee deeshee haran hevtene. Tenger luu gunzgii harah tusam tuun ruu chuluutei huvun niseh tsagaan tagtaa met sanagdah ajee. Enehuu gun gunzgii hyazgaargui uudam tengereer nisch gazar deer orshih buhii l zuils door jijgeren uldehiig harah ni byatshan huugiin hamgiin tom muruudliin neg. Getel tengert sureg shuvuud ganganan niseh ni haragdana. Byatshan huu tusuululduu hediin ter erh chuluut shuvuudiin hajuud zeregtsen nisch yavaagaar tusuulj bailaa. Edgeer shuvuud ene gun huh tengeriin amtat tsengeg agaaraar amisgalj baigaa baihdaa gej byatshan huu dotroo ataarhana. Nuruugaar ni huit orgihod byatshan huugiin tagtaa adil tusuulul ni zamharch tsasan deer udaan hevtsenee anzaarch undiin bosov. Ergen toirond ni munhiin nogoon unguu hadgaldag gatsuuruud hureelne. Za za hariy doo gej amandaa ayarhan buvtnaad tsasan deer char char chimee gargan alhaj ehlev. Muu egch mine nadaa sanaa zovj baigaa baihdaa gej dotroo hungun guniglana. Eej aav mine baisan bol gej bodogdohod hungun gunig ni aajmaar hunderne. Tsasan deerh char char chimeenees uur yamar ch chimee oi modond garahgui bailaa. Getel genet oi moddiin haa negteegees negen gaihamshigtai hugjmiin ayalguu egshiglev. Tsasan deerh char char chimee alga bolov. Huu zog tusav. Ugeer ilerhiilemgui uzesgelent ayalguu ene oi moddin haa negteegees sonsogdoj bailaa. Ymar ch hugjim iim gaihaltai hugjim iim divaajingiin ayalguu gargaj chadahgui biz. Terhuu burhnii gemeer ayalguu sonsood uuriin erhgui tolgoigoo iish tiish ni erguullee. Ene oin haa negtee burhan gazriin orond buuj humuun turulhtund  uuriin gaihamshigt hugjmuur uyanguulj bui met. Huu ayalguu garch baigaa heseg ruu aajmaar alhaj ehlev. Tsas erdiinhuus mash udaan haylah ajee. Gadaa huiten baisan ch terhuu ayalguug sonsoh ni huugiin setgeliig dulaatsuulah met. Huugiin anhaaral gagtshuu terhuu ayalguund buren zoriulagdsan bailaa. Hul alhah burt ulam hunguhun bolj bui met sanagdana. Huu alhsaar negen oin tsoorhoid hurch irev. Oin tsoorhoi mash tom buguud gazar ni nilenhuudee zuzaan tegsh gulgur musuur huchigdjee. Huu oin tsoorhoid orood uuriin erhgui nudee bultiilgen amaa angaiv. Tsoorhoin dund tsas adil tsagaan numrugtei tsaas adil tsagaan tsaraitai uzesgelent sunsleg busgui zogsono. Salhi erdiinhuus zuulnuur uleehed tsagaan numrug ni torgo adil namiran tailagdahad dotroos ochir erdenes met gyaltganah tansag daashinz salhi adil sevelzeh shargal us ni butran garav. Yaav ch hun bish bailaa. Heterhii tugs dagina met busgui nuguu gaihamshigt ayalguund taaruulan bujij ehlev. Tuunii suns adil hunguhun dulguuhun hudulguun burt umssun daashinz utgun us ni heterhii udaan bas heterhii tugs namirch bailaa. Dagina uuriig ni gaihan shirtej bui huug ul anzaaran uran hudulguunuur orchlon horvoog gaihuulah met bujigleseer bailaa. Huugiin zurh huchtei tsohiloh met sanagdavch unendee tsag hugatsaa erdiinhuus het udaanaar yavaad baigaag huu anzaarch bailaa. Ter uuriinhuu zurhnii tsohilt buriig udaanaar gehdee mash huchteigeer mederch  tsohiloh burt gariin uzuur huliin ul ruu haluun us guij bui met gaihaltai medremjiig mederch bailaa. uzesgelent dagina bujgee aajmaar udaashruulna huug harav. Hedii bujiglehee bolison ch shargal us bolon od met gyalalzah daashinz ni salhinii aysaar udaan namirsan heveeree bailaa. Dagina uur luu ni oirtohod byatshan shigtgeenuud baisan bairand ni uldev. Huud oirtoh tusam enehuu zuud met zuiluud bodit gedeg ni huud ulam bur medregdseer baiv. Uzesgelent dagina byatshan huugiin umnu nisch bui met hungun alhaagaar tulj ireed uuriin ariun garaa sungav. huugiin zurh buur udaan tsohiloh ajee. Huud amisgalj bui met medremj turuhgui baiv. Gehdee ter amid baigaa ni todorhoi. Huu byatshan hongor garaa ulgeriin met daginad uguv. Terhuu huiten ch bish dulaan ch bish agaar met zuulun garand hurehed byatshan huu gazraas hundiirch buigaa mederlee. Tiimee dagina aajmaar deesh huuruhduu huug ch garaasaa atgan deesh huurch bailaa. Hatuu gazar huld medregdehee bolihod huud hemjeelshgui ih az jargal medregdej bailaa. Ter enehuu muruudul ni ingej bielehiin chinee sanasangui yavlaa. Byatshan huu daginii uzesgelent tsarai ruu harahad tuunii burhanlag tsaraid uhuurduj bui met sulhan ineemseglel todorno. Terhuu ineemsegleld huu hovsduulan tenger luu oirtoj bailaa. Dooshoo udaanaar harahah ehleed oin tsoorhoi daraa ni oi mod jijgerch buig anzaarlaa. Hajuugaar enhiin tsagaan tagtaa dalavchaa ayarhan deven nisehiig huu harlaa. Bi nisej bna bi nisej bna bi nisej bna bi nisej bna bi nisej bna nisej bna nisej bna.

2 tsagiin daraa
Tsasan deer char char chimee sonsogdono. Ene udaad byatshan huu bish tuunii egch ni oi modond duugee hain yavj bailaa. Gadaa mash huiten baisan ch ul anzaaran udaan gegch ni haiv. Tuunii zurh sanaa zovsonoos bolj hurdan hurdan tsohilj bailaa. Tuunii bulbarai hatsar deer byatshan suvdan nulims bumburnu. Iish tiishee tolgoigoo savchin guij ehellee. Char char geh chimee umnuhuusuu hurdan davtamjtai bolov. Genet............................................... Ter duugee olj harlaa. Gehdee duu ni deeshee haran hevtej baihiig holoos harav. Ohin yaran ochtol duugiinh ni uhmel hulduu tsaraid urid ni harj bgaagui jargaliin ineemseglel todruulsan baihiig olj uzlee. Ohin iher tatan uilahad tenger deer tagtaanuud huurun niseldene.(bi nisej bna bi nisej bna bi nisej bna bi nisej bna)

Bi hunguhun alhaj bna. Bi urt koridoroor alhaj bna. Umnu mine tsagaan haalga haragdaj bna. Bi alhaagaa aajim udaasgana. Tsagaan haalganii umnu zogsov. Bi haana bgaa yum bol? Bi haashaa alhaj bsan yum bol? Ene haalganii tsaana yu bgaa yum bol? Bi hen yum bol? Bi yagaad zogsood bgaa yum bol? Bi yagaad haalga ongoilgohgui bgaa yum bol? Bi bi bi bi bi .........................buh yum heterhii oilgomjgui bailaa. Bi garaa ayarhan haalga ruu chigluulj bariulaas ni atgav. Haalga ongoigdoh chimee garahad haalganii zavsraar tod tsagaan gerel tsatsarna. Haalgiig buten ongoilgoloo. Tseverhen tsagaan gerel namaig buchiv. Ene ih hurts gerlend yamar ch ilch alga. Tsev huiten tsagaan gerel. Bi garaaraa gerliig nudee hamgaalah gej haav. Bi haalgaar garlaa. Umnu mine mash urgun hundlun zam haragdaj bna. Zam deer har ungiin mashin zogsoj bna. Mashinii hajuud negen ahimag nasnii eregtei emegtei 2 hun hushuu shig zogsoj bna. Hoyulaa namaig tsoo shirteh ajee. Huiten gerel huiten harts huiten saaral tenger huiten tsenher ungiin zam buh zuil tesgim huiten. Gadaa ter hoyr hunees uur hen ch haragdahgui bailaa. Ter 2 hun ogt hudulguungui namaig tsoo shirtseer bailaa. tedgeer humuusiin harts minii zurh ruu huiten salhiar uleej bui met medremj nadad turuulj bna. Bi yu hiihee medehgui baina. Bi er ni ene orchlon ertunts deer yu bolood baigaag eruusuu oilgohgui bna. Ter 2 hun mash ayarhan hudulj ehlev. Nad ruu oirtoj baina. Bi ene 2 hun nad ruu oirtohiig husehgui bna. Ter 2 alhaagaa zeregtsuulen nad ruu duhsuur bailaa. Minii zurh daarsanaas bolood huchtei chichirhiilj baina. Minii tolgoi ch salganaj bgaag bi mederch bna. Ter 2 hun minii umnu ni irj zogsov. Ted nariin tsarai nadad mash tod haragdaj baina. Hoyulangiiinh nudnii haraa ni urguschihsen, zevhii amigui saaral tsarai huh ungiin uruul.
- Gertee harihgui yumuu hemeen emegtei ni uruulaa ul yalig hudulgun nadaas asuuv. Ene humuus minii etseg eh yum bhdaa. Ter 2 ergej haran mashin ruugaa yavav. Bi tednii hoinoos dagalaa. Masind suuv. Mashin hudulj ehlev. Bid nuguu urgun zamaar mashinaar udaan yavj bna. Zamd uur mashin baihgui ch mashin mash udaan hudulj bna. bi tsonhoor harval. Tseliisen tom saaral talaas uur yu ch haragdahgui bna. Bi mash udaan yavj bna. Udaan yavsaar l bna. Genet 12 davhar baishin nutsgen saaral tald gantsaar yaraina haragdana. Uur yamar baishin ter bitgii hel hun amitan zuleg ch oir orchimd ni haragdahgui bna. Urgun tal dundah gantshan baishin. (urgeljlel bii)

ugluunii hurts nar minii zovhin deer tusahad zovhinii tsaana orshih minii nudend ulaan gerel uzegdene. Tusaj bui narnii tsatsrag nudnii nuuhiig hataahad nud argaj aajmaar uuriin erhgui neegdev. Nud neegdehed uuduus tseliisen shar hana haragdana. Hana ruu udaan shirtlee. Tomoos tom shar hana. Nudiig buheld ni burheh shig. Ene delhii ertunts tsul shar hananaas togtson met. Bi arai uur zuiliig harahiig hicheej nudee iish tiish ni ergelduullee. Buh zuil bairandaa bailaa. Huvtssaar duursen shkaf or hunjliin daavuugaar duursen bosoo shuugee nomoor duursen nomiin taviur oimsoor duursen jijig shuugee tuun deer televizor minii nusaa niisen jorlongiin tsaasaar duursen hicheeliin shiree mine yag l urd ni yaj haragddag baisan ter aysaaraa nmg hureelne. Hulduu taavchig uglana geriin huvtssaa umsuud vannii uruu ruu zuglelee. Uuriiguu tolind harav. Havdaj beltsiisen nud mulchiitul hussan eruu tolgoind naachihsan yum shig shingen us urgun har hureetei nudnii shil hatsan jijighen uruul gulgur toslog aris. Bi tsev huiten usand nuuree shavshij amaa ugaagaad vannii uruunuus garav. Gal togoond eejiin ayga shanaga tuchignuuleh chimee sonsogdono. Uur neg uruunuus egchiinh ni nom devter yanzlah chimee sonsogdono. Bi gal togoonii uruu ruu orood uchigdur hiisen budaatai huurgaa halaaj idev. Hool idej baihad eej nadad neg zuiliig ugleseer l bailaa. Bi hoolnii halbagaar bolgoomjtoi gegch ni tsagaan budaanuudiig tuun idej bailaa. Hool nadad idegdeed duuschiv. Bi shuur avan hog shuurdej ehellee. Hog shuurdegdeed duuschiv. Bi shalaa ugaaj ehellee. Shal ugaagdaad duuschiv. Bi tom uruunduu oron zuragtaa asaalaa. Bi suvgiig solisoor bailaa. Tegeed zuragtaa untraav. Tegeed dahin asaav. Suvgiiig bi ene udaad mash udaan solij bailaaa. Hir ch udaan solison yum buu med. Eej bas l neg yum uglej bui met haragdav. Bi zuragt untraagaad uruunduu orov. Huvtssaar duursen shkaf or dernii heregsleer duursen bosoo shuugee nomoor duursen nomiin taviur oimsoor duursen jijig shuugee tuun deer televizor mun minii shiree. Neg yalgaa ni minii nusaa nij haysan jorlongiin tsaasnuud ene udaa bhgui bailaa. Bi uruund orood Oron deeree suuv. Tsonhoo ongoilgov. Hugjim sonsov. hugjmiinhuu duug solisoor bailaa. Eruusuu hogoo shuurddeg yum biluu . Ugui ee bi chin shuurdsen shuu dee. Bi tom uruund orj irev. Eej egch 2 maani tom uruund kino uzej bna. Bi gal togoonii uruu luugee orj us aygalj uuv. Bi vannii uruu luu orov. Uuriiguu harav. Tseverhen tsagaan tsarai havdar ni buusan nud hatsan uruul tolgoinii helber dagasan shingen us har hureetei haraanii shil. bi uruunduu dahij orov. Neg nom avaad unshlaa. Ugui unshih bish huudsiig ni zuvhun erguulj baiv. Bi nomoo hana ruu chuluudchaad oron deer hevtev. Yag l buh l shunujin uilsan shig bi odoo ch uilj bailaa. Dahiad l havdsan nud

charlize theron amidral deeree

Jujigchin bol hunees hosgui aviyas chadvar shaardsan mergejil. Duuchin hun duug l sain duulj chaddag bhad hangalttai bol jujigchin hunii aviyas bol hyazgaargui. Uchir ni jujigchin husvel duuchin bujigchin tanhai nomiin horon sanaatai tsailgan geh met hussen durdee huvirch chaddagt l hergiin gol ni baidag. Manai Mongol jujigchdiin huvid shuumjleltei tal ni (hedii bi kino shuumjlegch bish uzegchiin huvid) buteej bgaa duruud ni barag hoorondoo yalgagddaggui. Jishee avaad yarichval hunii ner turd haldchihdag yum bolov uu yadgiin bol. Gehdee humuus anzaardag baih gej boddog. Bi heden ch jiliin umnu bilee Oscariin sharnal garduulah yoslol zuragtaar uzej suulaa. Shildeg emegtei dur shalgaruulah torgon much irehed bi dotroo heniig avah bol gej dogdolj bailaa. Getel yu ve ogt zus tsaraigiin haraagui Charlize theron geh uzesgelentei busgui avchiv. Sonin yumaa ene chin oscariin shagnal shuudeee. Missiin temtseen bish shuu dee gej bi dotroo bodoj suulaa. Bi yamar kinogoor avsaniig ajiglatal The Monster gej bna. Bi yagaad ene Charlize Theron gegch enehuu jujigchin geheesee iluutei miss shig haragddag emegtei shildeg emegtei duriin shagnal avchiv gedgiig medeh zorilgoor google deer The Monster free onlie watch gej haigaad kinogoo uzej gargav. Another shockin moment ene uneheer Charlize Theron mun gej uu. Bi ter hunii hosgui aviyas bilgiig dotroo bishirch suulaa. Amidral deeree altan shargal us namiruulsan gun tsenher nudtei hamar nudeeree uhuurdum huurhun ineemsegleliig todruuldag uzesgelent busgui maani kinon deeree haish yaish huvtsaslasan us gezeg toslogtchihson shar humsugtei badiruun mahlag tom bietei barzgar nuurtei tanhai lesbian emegtein duriig buteesen bailaa. Uneheer gaihmaar yagaad oscariin shagnal avchic gedeg ni nudend l todorhoi bailaa. Zuvhun huvirch uurchlugdsunduu ch bish tuhain duree herhen ilerhiilj bgaa baidal yaria uil hudulguun yumand handaj bui handlagiig haraad amidral deereee ch iim yum bolov uu gej itgeheer bailaa. Ene bol uneheer jujigchin hunii hosgui aviyas chadvar bilee. Daraa ni bi ene kinonii talaarh medeelliig tsugluulj ehellee. Tegsen ene kino bodit amidralaas sedevlesen buguud charlize theron enehuu durd toglosniihoo daraa butsaj uuriin heviin setgelzuidee orohiin tuld 7 honog hirtei setgelzuich deer ochson baij bilee.

Charlize theron monster kinonii duriig buteej baihdaa

Suuliin ued blog mine l minii amidraliig sonirholtoi bolgoj bgaam shig sanagdahiin. Hun gedeg yasan ch ih shunaltai yum. Jargal ch daadaggui zovlon ch daadaggui. Gadnaas ni harahad namaig hen ch yamar ch zovlongui gemeer. Getel bi yu huseed tegtlee ih huseed bgaan bol. Bid buhend burhan tegsh handdag gevel hudlaa. Zarim negend ni burhan buur heterhii davraatsan yum shig l handdag shuu dee. Gadnaas ni haraad bid buhen gantshan amidrahdaa ed nar shig l amidarch uzeh yumsan gej muruuddug biz. Getel tedgeer humuust uneheer zovlon bdaggui gej uu. Ted uneheer tugs amidraltai gej uu. Hervee tiim gej bodoj baival tugs amidral amidral uneheer mun gej uu. Bi paris hiltoniig zuragtaar ih olon udaa uzej bsan. Bid buhen paris hilton yamar bayan uv zalgamjlagch ohin mun yamar ih tansag amidraltaig ni nudeeree olon udaa harsan shuu dee. Gehdee neg l udur shidten garch ireed chi paris hiltonii amidralaar amidrahiig husch bna uu gevel. Bi yu gej hariulah ve. Bi hervee paris hilton shig amidarval bi hussen buhnee uuriin bolgoj chadna. Bi hussen mashinaa hussen baishingaa hussen tsagaaa hussen gazartaa zugaalj za er ni hussen yugaa ch hiiij boloh biz. Uneheer bi hussen buh zuilee avch chadna gej uu. Za avdiiin baij. Bi yostoi husseneeree tansagladagiim baij. Hussen cocktailee hussen gazartaa hussen hemjeegeeree huseh burtee bi uuj bolno. Bi cocktaild uhen uhtlee durtai baih uu. Nadad ohiduud sainaar handaj ehelne. Ih hutsval minii araas guine. Odoo nadad ohiduuud tegtlee sain handdag biluuuuu. Buh zuil hudal huurmagiin ertunts. Chi ene buh hudal huurmagiig harsaar baivch chi yu ch hiiij chadahgui. Chinii dotor chin haranhuigaas haranhui hooson oron zai numruh bolno. Chi jargaltai haragdavch chinii dotorh zovlong hen ch harahgui hen ch oilgohgui. Chi uuriiguu ovoolson mah meteer medreh bolno. Bi shidtend hezee ch ugui gej heleh bolno.

Buten sain udur yasan ch udaan ungurdug yum. Ugluunuus avahuulaad esun shidiin argaar tsagiig nuhtsuuh gej oroldov. Tegeed heden sar oroogui uuriinhuu blog ruugaa yamar saindaa orohov dee. Negen udur bi uuriiguu ene ertuntsiin hamgiin yaduu hun aytai mederch bsan ue. Eej aav 2 bairaa zasuulna geed uursduu lager yavaad namaig emee ovoogiind uldeesen yum. Getel neg l udur busad humuust tohiolddoggiin adil turuuvchind agaaraas uur yu ch bsangui. Emee uvuuguus mungu neheh ni nadad mash ih ichgevter bailaa. Ymar gaviya baiguulsan gej mungu ch avahav dee. Ugaasaa manai emee uvuu hoer yalanguya emee shig arvich hyamgach hun barag bhgui biz.(muuhai utgaar bish shuu) Tednii tom uruund neg bor servaant bdag yum. Ter servaantiig manai emeegiin eej ni hudaldaj avch bsan gesen. Getel manai emee udiig hurtel ter servaantiig hadgalsaar irsen yum. Manai emee ch tuhain ueiinhee niigemdee baihgui l tansag ussuniig bi battai helj chadna. Uchir ni manai emeegiin eej tuhain uedee said nariin 2-r emnelegiin darga mun ulaan zagalmain niigemlegiin said hiideg bsan hun heden ohidoo herhen tansagluulahaa sain meddeg bsan biz. Gehdee manai emee bas jargaj ussun gevel hudlaa yum. Neg udur manai elents emee emeed tuhain uedee Chekoslovak ulsad bolson ulaan zagalmain olon ulsiin hurald oroltsood irehdee buguin tsag avchirsan yum. Buguin tsag bitgii hel geriin tsag ch aild baidaggui baisan ue. Nuguu tsagiin zuugeed hicheeldee suusan chin hicheel zaasan bagsh ni manai emeeg nadaas iluu gangallaa yasan yamar aaligui ohin geh meteer tolgoi turuugui zagnasan yum bhoo. Yostoi l jinhene socialist niigem yumdaa. Buguin tsag ch zuuj boldoggui. Ene buhen emeeg iluu hyamgach bolgoson baih gej bi dotroo boddog. Uchir ni uurt bgaa hirnee hereglej bolohgui bna gedeg tuhain hund uurt ni iluu une tsenetei sanagdah biz ee. Ter bor servantaar ni duuren baga bhad ni eejiinh ni ugsun shaazan hun tuulai baavgai zereg deer ueiin dursgaliin zuiluud bdag baiv. Odoo terhuu zuiluudiig harval tegtlee goy saihan haragdahgui ch emeegiin tegtlee nandignan hairlaj udiig hurtel hadgalj irsen bdag bolohoor nadad ch gesen terhuu shaazan zuiluudiin toosiin archih setgel turdug baiv. Manai emee ch busad emeegees olon yumaaraa uur l duu. Negt manai emee tegtlee nastai hun bish odoo dunguj 63 nastai. Bas hezee ch deel umsduggui. Bas eruusuu suutei tsai chanasan mah ntrd durtai bish. Uneheer diplomat aild ussun gesen shig gertee beij ungiin nooluuran tsamts umschuud l humsaa chas ulaan unguur budchaad l chihendee altan eemeg huruundaa altan bugjtei hartsaa tuv bolgochood suuj bdag hun. Tiimee manai emee busad emee nar shig hool tsai beldeed ger oron tseverledeg bish yum. Gehdee bi emeegiin ene baidald ni urgelj hairtai bsaar irsen. Busdaad uur emee uur uvuutei bna gedeg baharhmaar hereg shuu. Manai emeegiin neg dutagdaltai zan uneheer duraaraa ussun bolohoor jaahan uuriinhuuruu baih durtai hunii ugiig huleej avdaggui negen yum. Emee nuguu bor servantaasaa negen har havtastai alibom gargaj ireed nadad uzuulev. Bi emee ovoogiind ochih bolgondoo shahuu barag ter alibomiig uzdeg baiv. Yalanguya manai emeegiin duu hurimlaj bh ueiin gerel zurguudiig bol buur yostoi shimtej uzne shdee. Bi ter alibomiig uzeh burtee uuriinhuu emee uvuu hamaatan sadnuudaaraa baharhah setgel urgelj turdug baiv. Za odoo harin uvuugiinhuu tuhai joohon yariy l daa. Manai uvuu bas l emee shig tuhain ueiinhee hovorhon aztai huuhduudiin neg. Aav ni Nuht amraltiin gazriin darga. Ulsaas hoolnii hangamjaa avdag baisan ail. Alimaar baildaj togloj bsan gevel itgehuu. Gehdee hunii amidral urgelj tugs bna gej yu bhavdee zovoh uedee zovj bsan shuudee gej aav nadaa uvuugiin tuhai yarij bsan yum. Manai uvuu buur heterhii alia zantai hun. Zaluudaa yun ch olon yumand yavah gej hicheedeg bsiin. Baletiin hicheeld burtguuleh gej bsan chin maiga gej gologdood avaagui yum gesen. Bas chuluut buhiin sektsend burtguuleed ehnii udruu shantraad garsan yum. Shaltgaan ni gevel hund huchirdee ch gol ni bish neg orostoi barildaj l dee. Tegsen nuguu oros ni sugaaraa nuuriig ni oroogood avtsan genee. Uner ni ch gej yostoi super bsan bhdaa. Ugaasaa orosuud chin hulmasaaraa aldartai shdee. KKKKKK. Uvuu orosiin Sanktpeterburg hotod barilgiin injener mergejleer tugssun yum. Tsug yumand yavahaar bi barag huld ni chiregdeh gd bgaamuu haashaa yum. Nam mamaig bol ugeer yostoi yavuulj ugnu shd. Bas emee uvuu 2iin neg ontslog ni yag l ueiin yum shig l nadtai haritsdag bi ueiin yum shig haritsaad surchihsan blaa. Busad humuus harval gaihah biz. Uvuugiin dutagdaltai zan ni setgel hudluluu eruusuu barij chaddaggui. Magadgui dutagdal bish ch bj bolohiin. Bi neg uyeltei emee ovoo bid 4 negen amralt ruu naadmaar tsug yavsan yum. Tegsen uvuu manai uyel bid 2iig zaluu bjiij amraltiin gazriin disko ruu or genee. Yag shdeee. Baahan indianuud dund bujigleh yum genee kkkkkk. Tegsen oooo nuguu uvuu chin yostoi diskond but avch bnaa. Ajliinhaa shine jileer buur uzegchdiin dundah bujgiin temtseend orood turuulsen gevel itgehuu. (Medejj hip hop r and b bujig mujig bujigleegui blgui dee) Bi emeegiin l negen adilaar uvuugiin ene baidald ni l hairtai bsaar irsen. Hoyuland ni hairtai bsaar bh ch bolno. Bi zurgiin alibomiinhaa suulchiin huudsiig erguulehdee uuriinhuu mungugui bgaa baidlaa hediin martsan blaa. Uchir ni mungunuus uur zuil namaig az jargaltai bolgoj boldog yum bna gej oilgoson uchraas.

Uchigdurhun bi gertee eldev yanziin siteer hesch yavlaa. Tegsen chin uuduus Canne-iin kino naadmiin shildeg daashinzuud gesen medee www.news.mn deer bnaa. Sonirhol tataad orson chin ihenh ni nuguu l zagasan daashinzuud, ali esvel erviij derviisen pumbugur hormoitoi daashinzuud yooooh gemeer. Hun turulhtun neg hev maygaas uiddagguim bhdaa gej bodoj baital jujigchin Tilda Swintonii umssun daashinz deer minii harts heseg aznav. Uneheer gaihaltai shiideltei sanagdsan. (minii l huvid shuu dee) Tilda uuruu yamar uvurmuts turhtei emegtei  bilee deerees umssun daashinz uuriinh ni ter turhiig ni ulam todotgoh met. Tegsen hirnee material ni neeh goy torgomsog aygui tansag haragdaj bsan. Bas nadad jujigchin Uma Thurmanii umssun daashinz ih taalagdsan shuu gehdee Tilda Swintoniig yaj guitsehev deee kkkkkkkkkk

Hey humuusee ta buhendee uuriinhuu durtai esreg duruudee taniltsuulahaar shiidlee. Nadad kinonii eyreg dureesee iluu esreg dur ni iluu ih taalagddag. Jujigchnii ur chadvariig deed zergeer soridog dur yum shig sanagddag. Ziak ziak tegeed:
1. Joshua kinonii esreg dur Joshua

Kinonii uil yavdliig tovch duridval Joshua huugiin gert negen shine hun mendlene. Etseg eh ni uridiinh shigee Joshuad anhaarlaa handuulahaa bolij duud ni iluu ih anhaaral handuulna. Joshua duudee heterhii ih ataarhaj aimshigt zuiluudiig hiih bolno. Urgeljleliig kinonoos uzvel iluu sonirholtoi bizee. Nadad hamgiin evgui sanagddag heseg ni eej aav duu gurav ni hoorondoo az jargaltai bh ueiig haalganii tsaanaas nuutsaar Joshua huugiin ajiglaj bui baidal. Tuunii hartsnaas ni mash ih ataarhliin huiten energy yalgarch bui ni shuud medregdene.

2. Ring kinonii esreg dur Samara
3. Aviyaslag Ripley kinonii Ripleygiin dur
ta enehuu zurgiig haraad medeej ene huniig kinonii esreg dur gej bodohgui bizee. Enehuu Ripley gdg dur maani hunii hooloi bolon gariin useg zan chanariig tugs utgaar ni duuraidag aviyaslag hunii dur yum. Getel nuguu Ripley maani negen zaluud uhtlee durlah buguud nuguu zaluu ni terniig ul oishoohoor barahui mash muuhaigaar uuriig ni doromjlono. Mani 2 hoorondoo muudaltsaj Ripley terhuu zaluug argaguin erhend alna. Medeej hun alsan hergee nuuhiin tuld yug es hiihevdee. Nuguu saihan aviyasuudaa hergee nuuh gej ashiglaj ugnu shuu dee. Uil yavdliin delgerenguig kinonoos uzeerei.

4. Uudgui ohid kinonii Reginagiin dur
Minii hamgiin durtai ohidiin sedevtei kino. Hedii kinon deer hetruuleg yum shig haragdavch nadad bol bodit amidraltai ih oirhon yum shig sanagddag. Yostoi ohiduud gedeg chin harahad uzesgelentei huurhun setgel bulaam haragdah hirnee hunii araar hutgalahdaa yamar sainiig enehuu kinonoos harj bolnoo. Gehdee l Reginag yaj guitsehev dee, ohiduudaa
5. Turulhiin aranshin kinonii esreg dur Catherine Theramel
tachaangui, heentser. bayan, zohiolch emegtei hunii dur. Tuunii enehuu ihemseg uurtuu itgeltei uzesgelentei baidal tuunii zevseg met. Ter enehuu zevsgeeree yamar ch eregtei huniig uurtuu suhruuleh met. Bas deerees alivaa ayulaas aidaggui az turshih durtai adal yavdliig erelhiilegch emegtei hunii dur. Ternii uzesgelentei baidlaas erchuud mine aisan deer bizee. Terentei holbogdson eregtei hun bur uchir bituuleg baidlaar uuriinh ni zohiol deer gardag shig uhdeg uchraas ter shudee.
6. Omen kinonii esreg dur
Delhii dayar dain dajin ulsgulun uvchin gazar hudlult galt uul tsunami bolood baival ta yu gej oilgoh ve. Tegvel enehuu kinon deer ta uunii shaltgaaniig olj harj bolno. Enehuu buh zuil zugeer l ene jaahan huuhedtei holbootoi gevel ta itgehuu. Itgeh l bolj dee. Uchir ni ene huuhed haragdaj bgaa shigee zugeer neg huuhed bish yum. Ene buh uil yavdal tohioldohod enehuu chutguriin huuhed zugeer amidrahad l hangalttai. Getel yamar negen bdlaar terend sadaa boloh jishee ni uuriig ni hen gedgiig ni medeh yumuu ali esvel terniig alah gej oroldvol ter zamaasaa bugdiig zailuulna. Gehdee yamar argaar gedgiig enehuu kinonoos uzeerei

Hun bur uuriin dotood orshihuitai. Terhuu dotood orshihuig gadnaas ni haraad taahiin argagui. Chi nudnii shiltei, daruuhan engiin turhtei baij bolno. Gevch chinii dotor aidas hurgem chutgur nuugdaj baij bolno. Hen ch taashgui shuu dee.